Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Kolumni: Voinko luottaa enää mihinkään?

”Hei Julia! Taidan olla pikkupikkuserkkusi!” alkoi viesti, jonka sain eränä iltana Facebookissa. Oletin tietenkin heti ensimmäisenä, että kyseessä on jonkin sortin huijausviesti, jossa joku väittää, että kaukainen sukulaiseni on kuollut ja minua odottaa miljoonaperintö, jos vain ensin lähetän pankkitunnukseni, salasanani, 10 000 euroa käteistä postissa sekä passini. Nykyään huijausyrityksiä sataa joka tuutista. Viime viikolla, minulle soitti outo numero Englannista. En vastannut. En tunne ketään Englannista, joten puhelu oli selkeästi jotain epämääräistä varten. Mutta enää et voi luottaa suomalaisiin numeroihinkaan. Kerran vastasin sellaiseen ja se oli kyllä hyvin outo puhelu. En saanut kunnolla selvää, mistä firmasta minulle soitettiin. Lopulta yhteys meni huonoksi ja puhelu katkesi, enkä kuullut soittajista enää. En vieläkään tiedä, mikä oli puhelun perimmäinen tarkoitus. Mielestäni en antanut itsestäni mitään kullan arvoista tietoa, mutta mistä sitä voi nykyään tietää. Sähköpostit tulvivat huijausviestejä, joissa keksityt ihmiset pyytävät rahaa. Sieltä löytyy myös viestejä, joissa uskotellaan, että salasanasi täytyy vaihtaa ja sinun on klikattava linkkiä, joka todellisuudessa vie sinulta oikean salasanasi. Myönnetään menin itsekin kerran lankaan. Uusimpana huijauksena netissä ovat kiertäneet postin nimissä tehdyt ilmoitukset, joissa sinun on painettava linkkiä, että voit vastaanottaa paketin tai jotain muuta vastaavaa. Näihin viesteihin on moni haksahtanut, sillä ne näyttävät niin uskottavilta. Huijarit ovat koko ajan ovelampia ja ovelampia ja itsekin olen kerran sortunut painamaan linkkiä. Nyt olen siinä pisteessä, että lähtökohtaisesti epäilen kaikkia outoja viestejä, jotka saan. Kuitenkin tämän kolumnin alussa kuvailemani viesti sattuikin olemaan ihan aito tapaus. Kaukainen sukulaiseni halusi ottaa yhteyttä ja nähdä ketä hänen sukuunsa kuului. Nykyaikana ihmiset tarvitsevat medialukutaitoa ja kykyä erottaa huijausviestit oikeista. Välillä se on erittäin vaikeaa ja vaatii todella tarkkaa silmää. Joskus se myös turhauttaa. Voiko mihinkään enää luottaa? Mutta on niitä mukaviakin viestejä. Sellaisia, joissa todella etsitään omaa sukua tai ystäviä. Kaikki eivät huijaa tai valehtele. Juju onkin siinä, että oppii erottamaan valheen todesta.