Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Nokialainen liikunnanohjaaja puhuu sensomotorisen valmennuksen hyödyistä – ”Alisuoriutumisen tai lukihäiriön syy voi olla aistitiedon käsittelyn häiriötila”

Nokialaisella liikunnanohjaajalla Jarno Jokelalla on viesti kaikille lasten parissa toimiville. – Monen elämää vaikeuttavan ongelman, kuten luki- tai käyttäytymishäiriön tai perusteettoman alisuoriutumisen taustalla voi olla aistitiedon käsittelyn häiriötila, Jokela sanoo. – Häiriötila näkyy epäjohdonmukaisena käytöksenä. Avun häiriötilan hoitamiseen voi saada sensomotorisesta valmennuksesta. –  Otollisin aika on niin sanotussa supersankari-iässä eli 8-12-vuotiaana, jolloin murrosikäkään ei vielä paina päälle. – Parhaassa tapauksessa silloin voidaan ehkäistä monta aikuisemman elämän ongelmaa, sillä vaikeuksilla on taipumus kasautua. Apu voi muuttaa koko elämän suunnan. Taustalla päälle jääneet refleksit Sensomotoriikka on toiminnallisen neurotieteen ala, jonka tuntemusta on hyödynnetty Suomessa huippu-urheiluvalmennuksessa lähes 30 vuoden ajan. Esimerkiksi suomalaisnyrkkeilijä Eva Wahlströmin MM-titteliin johtaneen harjoittelun tukena toimi sensomotoriikan asiantuntija. Sensomotorisella valmennuksella ratkotaan aistitiedon käsittelyyn liittyviä häiriöitä, tai vastaavasti opetellaan hyödyntämään omia hermostollisia vahvuuksia. Lähtökohtana on, että iso osa väestöstä kärsii primitiivirefleksien eli varhaislapsuuden refleksien kypsymättömyyden aiheuttamista häiriötiloista. Ne vaikuttavat kielteisesti ihmisen kykyyn toimia: toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. – Lapsen pitäisi kasvaessaan käydä kaikki kehitysvaiheet rauhassa läpi, jotta kehitys etenisi parhaalla mahdollisella tavalla, niin sanotun alkuperäisen suunnitelman mukaan, Jokela selittää. – Aika usein käy kuitenkin niin, että jossakin kehitysvaiheessa syntyy häiriö. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun kehitys tapahtuu liian nopeasti. Joku primitiivireflekseistä jää päälle, vaikka ideaalitilanteessa niiden pitäisi vaimeta iän myötä. Se vaikeuttaa myöhempää kehitystä. –  Paketti on mahdollista pitää kasassa, koska ihmisen keho ja mieli pyrkivät sopeutumaan vallitsevaan tilanteeseen. Ihminen alkaa kuitenkin selviytyäkseen kompensoida puuttuvia taitoja. Stressitasot ovat korkealla, sillä kypsymättömäksi jäänyt refleksi pitää yllä kehon hälytystilaa. Tätä kutsutaan sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriöksi. Tärkeä tieto hukkuu ruuhkaan Ihmiskehossa hermoston tehtävä on välittää tietoa elimistön eri osista aivoihin. Tätä tärkeää tietoa ihminen hankkii etenkin aistien avulla. Kun aivot ovat käsitelleet saadun tiedon, ne lähettävät käskyjä eri puolille kehoa ja seurauksena on järkevää toimintaa. ”Oikea-aikaisesta harjoittelusta voi kuitenkin saada ison avun ja kokonaiskehityksen suunta voi kokonaan muuttua” Häiriötilaa voi verrata aivoihin johtavien hermoratojen liikennejärjestelmässä syntyneeseen ruuhkaan. Komentokeskuksena toimivat aivot eivät ymmärrä aistien sille tuottamaa tietoa, vaan tärkeä viesti jumittuu tai jopa hukkuu kokonaan ruuhkaan. Tällöin aistien avulla saatu tieto ei johda sellaiseen loogiseen ajatteluun ja järkevään toimintaan kuin tilanne vaatisi. – Tämän seurauksena ihminen toimii hänelle tutuissakin tilanteissa epäjohdonmukaisesti. Taistele tai pakene -refleksi jää helposti päälle Syntyessään ihmisellä on päällä useita varhaisessa lapsuudessa selviytymisen kannalta tärkeitä primitiivirefleksejä. Mororefleksi on niistä määräävin. – Mororefleksi on niin sanottu taistele tai pakene -refleksi, joka näkyy pienellä vauvalla pään suojaamisena käsillä jonkin aistiärsykkeen seurauksena. Kävelemään oppimisen jälkeen ei moro-refleksillä ole enää käyttöä, Jokela kertoo. –  Päälle jäänyt mororefleksi voi aiheuttaa herkkyyttä säikähtelylle, pelko- tai paniikkikohtauksia, tarpeetonta alemmuuden tunnetta, matalaa stressinsietokykyä, nopeaa väsymistä kohdattaessa haasteita, yleistä asioiden väärinymmärtämistä, taitotasoon nähden selkeää ja toistuvaa alisuoriutumista, ongelmia itsetunnon kanssa ja niin edelleen. Kun nuori ihminen ei väärinymmärtämisen, pelkotilojen tai fyysisen tai henkisen alisuoriutumisen vuoksi koe pärjäävänsä, edessä voi olla pahenevia ongelmia. – Ihmisen elämä on monimutkainen kokonaisuus, joten en missään nimessä väitä, että sensomotorisella harjoittelulla voidaan hoitaa kaikki nämä ongelmat tai että sen avulla ilman muuta vältytään syrjäytymiseltä. Oikea-aikaisesta harjoittelusta voi kuitenkin saada ison avun ja kokonaiskehityksen suunta voi kokonaan muuttua, Jokela toteaa. Sensomotorisen valmennuksen lähettiläs Jarno Jokela järjestää aiheesta luennon Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virrassa lokakuun alussa. Hän toivoo saavansa paikalle etenkin kasvatusalalla työskenteleviä, junioriurheilua järjestävien seurojen edustajia ja päättäjiä. Vielä reilut 10 vuotta sitten Jokela itse työskenteli koneistajana Sisu Dieselin tehtaalla Nokialla. Vuonna 2009 tehdas vähensi 50 työntekijää, jolloin myös Jokela joutui miettimään elämälleen uuden suunnan. Rakkaasta liikuntaharrastuksesta on nyt tullut ammatti. Viime vuodet Jokela on toiminut eri puolilla Suomea tanssinopettajana, pyörätuolitanssin valmentajana, liikunnanohjaajana ja erilaisissa muissa valmennustehtävissä erityisesti lasten ja vammaisten parissa. ”Olen itse opetellut yli nelikymppisenä pois mororefleksistä meritähti-liikkeen avulla. Harjoittelu on pitkäjänteistä työtä, mutta muutos on ollut valtava.” Jokela kertoo kiinnostuneensa sensomotorisesta valmennuksesta vaivihkaa liikunnanohjaajan opintojensa edetessä. – Ensimmäisen kosketuksen menetelmään sain vuonna 2012 opiskellessani lasten liikunnan ammattitutkintoa Varalassa. Pääsin yhden sensomotorisen valmennuksen uranuurtajan oppiin. Jatkokouluttautuminen Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa johti asiantuntijuuteen, jonka siivittämänä olen valmentanut ja luennoinut nyt viitisen vuotta. – Koen, että näkemykseni on hioutunut ja tietoa ja rohkeutta on tarpeeksi, jotta kykenen selkeästi kertomaan, miten sensomotorinen valmennus auttaa lähes jokaista perhettä tässä yhteiskunnassa. Mitä sensomotorinen harjoittelu on käytännössä? Tällä hetkellä Jokelalla on asiakkaana yksittäisiä ihmisiä, jotka hakevat helpotusta itselleen tai lapselleen johonkin tiettyyn häiriöön. Tyypillisiä ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet. Käytännössä sensomotorinen valmennus aloitetaan kartoituksella, jossa tutkitaan ihmisen hermoston toiminnallinen tila ja etsitään mahdolliset primitiivirekfleksien kypsymiseen liittyvät häiriöt. Varsinainen harjoittelu sisältää muun muassa liikerataharjoitteita ja rytmiseen liikerataharjoitteluun perustuvaa rentoutusta. – Olen itse opetellut yli nelikymppisenä pois mororefleksistä starfish- eli meritähti-liikkeen avulla. Harjoittelu on pitkäjänteistä työtä, mutta muutos on ollut valtava. – Nyt voin pyytää ties monennenko kerran teiniä nostamaan vaatteensa lattialta ja pysyä aivan tyynenä. Ennen olisi ollut toisin, Jokela naurahtaa. Hän toteaa sensomotoriikan olevan tuttua monille valmentajille, opettajille ja terapeuteille. Silti tietämys ei ole riittävän laajaa. – Mielestäni Suomessa on syytä nostaa asia koko kansan tietoisuuteen, koska näiden häiriöiden hoitamisella on yhteiskunnallista merkitystä, Jokela sanoo. – Kysymys kuuluu, halutaanko Nokialle perustaa sensomotorisen valmennuksen keskus. Luento sensomotoriikasta on kulttuuri- ja kirjastotalo Virrassa lauantaina 3.10. kello 9.50–12 Hiomo-salissa. Luennolle on ilmoittauduttava etukäteen liikuntajokela@europe.com. Vielä on tilaa .