Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Lumivalkea jalohaikara näyttäytyi Taivalkunnan Vehkoperässä

Nokian Lintukoulun aktiiviharrastaja Jarmo Koivisto lähetti mukavan aamuherätyksen viime perjantaina: ”Vehkoperän lammella jalohaikara klo 6.35 , lisäksi 3 harmaahaikaraa, kahlaajista 3 liroa ja taivaanvuohi”. Tällaisia viestejä saisi tulla mielellään joka aamu! Lumivalkealle, metrin korkuiselle jalohaikaralle on osattu antaa osuva nimi. Niin kaunis ja ylvään oloinen se on vaaniessaan lammikoilla ja rannoilla pikkukaloja ja sammakoita. Jalohaikara on uusi lisä kasvavaan lintulajistoomme. Jalohaikara pesi kesällä 2018 ensi kertaa maassamme. Porvoossa harmaahaikarayhdyskunnan suojissa jalohaikaralle varttui neljä poikasta. Kasvavien havaintomäärien perusteella jalohaikaran lisäpesintöjä on odotettavissa muuallakin, Pirkanmaallakin. Viime sunnuntaina seurasimme jalohaikaraa yhdessä nokialaisten Hely Huhtalan ja Markku Harjun kanssa Ahtialanjärvellä. Mahdollisesti kyseessä oli sama jalohaikara kuin Vehkoperässä pari päivää aiemmin. Laji levittäytyy voimakkaasti pohjoiseen ja länteen. Baltian ensi pesintä todettiin Liettuassa vuonna 2000, Latviassa 2005 ja Virossa 2008. Ruotsissa jalohaikara pesi ensi kertaa vuonna 2012. Haikaroiden voimakkaan levittäytymisen syinä pidetään ilmaston lämpenemisen aiheuttamia lajeille suotuisampia oloja sekä sitä, että haikaroiden tarvitsemia kosteikkoja on hävitetty tehomaatalouden tieltä Euroopassa. Harmaahaikara levittäytyy Suomeen Harmaahaikara sen sijaan pesii jo muutaman parin voimin Pirkanmaalla, oletettavasti Nokiallakin, vaikka pesiä on erityisen vaikea löytää. Koko maan kannaksi arvioidaan nykyään 700–1000 paria , vaikka kanta vielä vuosituhannen vaihteessa oli noin 400 paria. Päälevinneisyys on rannikkoseuduilla. Harmaahaikara on hyvin näkyvä lintu rannoilla, joissa se väijyy hievahtamatta kalojen ja pikkueläinten liikkeitä, ja iskee terävällä nokallaan nopeasti saaliiseensa. Tänä kesänä harmaahaikarasta on tehty lukuisia havaintoja Nokialla ja koko Pirkanmaalla, joten havaintojen perusteella harmaahaikara voisi olla yleinen pesijä. Tavallisimmin harmaahaikaran näkee Kuloveden ja Pyhäjärven rannoilla ja saarissa. Suosikkipaikka näyttää olevan Markluhdanlahti. Harmaahaikaralla on erikoinen kesäliikehdintä. Kesällä Suomenlahden eteläpuolelta maahamme ja Pirkanmaallekin saapuu huomattava määrä harmaahaikaroita kiertelemään, ja mikä osittain selittää runsaita harmaahaikarahavaintoja. Kurki puussa ? Moni on ihmetellyt puussa istuvaa kurkea. Kyseessä on kuitenkin harmaahaikara, joka hämmästyttävästi pystyy istumaan pitkillä koivillaan puussa ja rakentaa vielä löyhän risupesän puuhun, usein korkealle kuuseen. Lennossa harmaahaikara muistuttaa kurkea, mutta lentää hitaasti kuperin siivin ja kaula mutkalla, kun taas kurjen lento on vakaata ja kaula suorana.