Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Heidi Korkiakankaan esikoisnäytelmä Jäähän merkitty on hyytävä kauhufantasia orpotyttö Hallasta – Näin tarina kasvoi novellista käsikirjoitukseksi

Pitkäniemen psykiatrisen sairaalan vanha hautausmaa on paikka, jonka henki suorastaan puhaltaa tulta mielikuvituksen siipien alle. Sopivasti mystiikkaa, todellisia tarinoita, palasia historiankirjoista, kaunista ja rumaa. Hautojen reunamilla ensimmäistä kertaa astelleelle Heidi Korkiakankaalle oli päivänselvää, että tästä tulisi hänen novellinsa. Marraskuussa Korkiakankaan tarina herää eloon Etunäyttämön lavalla, kun Jäähän merkitty saa ensi-iltansa. Kyseessä on Korkiakankaan esikoisnäytelmä, joka on kasvanut 10-sivuisesta novellista 100-sivuiseksi käsikirjoitukseksi. Käsikirjoitusta on hiottu yhdessä näytelmän ohjaavan Saija Viljasen kanssa puolentoista vuoden ajan, ja lopputuloksena näyttämöllä nähdään ja kuullaan Korkiakankaan tarina Viljasen näkemyksellä maustettuna. – Novelli oli vaistonvarainen ja runollinen, ei se sellaisenaan olisi toiminut näyttämöllä. Teatterimaailma kiehtoo minua, ja tämä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus päästä oppimaan käsikirjoittamista ja näkemään, miten paperille kirjoitetut sanat muutetaan lavalla toimivaksi kokonaisuudeksi, Korkiakangas sanoo. Erityisluokanopettajana päivätyökseen toimiva Korkiakangas kertoo olevansa kirjoittamisen suhteen niin sanotusti myöhään herännyt. Nuorempana hänen harrastuskirjoonsa ei oikeastaan ollut asiaa muilla kuin urheilulla, mutta viitisen vuotta sitten suunta vaihtui. Nyt hän opiskelee toista vuotta Viita-akatemiassa, ja tunnustaa tiedostavansa, miten onnekas onkaan saadessaan oman tuotoksensa ihmisten ilmoille näin nopeasti. – Se on tietynlainen pelote, sekä hyvällä että huonolla tavalla. Tottakai näytelmästä mahdollisesti tuleva palaute jännittää, mutta onneksi olen opiskeluideni aikana jo tottunut siihen, että muut lukevat ja arvostelevat tekstejäni. Siinä oppii nöyrtymään ja päästämään irti omista peloistaan. Hallan tarina Jäähän merkitty on fiktiivinen tarina 1920-luvulla elävästä punaorpotyttö Hallasta, sodan jälkeisessä Suomessa valtaa pitäneestä kaupungin, sairaalan ja kirkon muodostaman koneiston mahdista ja naisen asemasta ajassa, jolloin vaikkapa housujen käyttämisestä saattoi joutua mielisairaalaan. Tarina sijoittuu osittain Pitkäniemen psykiatriseen sairaalaan, ja siinä käsitellään aiheita, joista on totuttu vaikenemaan. Näytelmä on toteutettu yhteisymmärryksessä Pitkäniemen sairaalan kanssa, ja vaikka sairaalan arki on näytelmässä kuvitteellista, mukaan on sekoitettu historiallisia faktoja. Korkiakangas on käyttänyt tuntikausia niin Nokian, Pitkäniemen kuin psykiatrisen hoidonkin historian tutkimiseen. Hän kertoo, että esimerkiksi eugeniikka, tai tutummin rodunjalostus, on yksi niihin oman aikansa käsityksiin pohjautuvista tavoista, joiden avulla Suomessakin on etsitty täydellistä ihmismallia ja pyritty erilaisin keinoin eroon ”epäkelvosta aineksesta”, kuten alkoholisteista, rikollisista tai vammaisista. – Pakkosterilisaatio oli yksi keino, tosin se yleistyi vasta 1930-luvun jälkeen. Aihe on synkkä, mutta halusin silti tarttua siihen, sillä mietitäänpä, millaisessa maailmassa me elämme nyt? Monet aiheet peilautuvat historiasta tähän päivään. Näytelmässä leikitään faktan ja fiktion rajana toimivalla veteen piirretyllä viivalla, ja Korkiakangas toivookin sen ravistelevan ihmisiä pohtimaan syvemmin näiden kahden erottamista toisistaan. Tänä päivänä, nopean ja vielä nopeamman informaatiotulvan kulta-aikana, se raja on hämärämpi kuin ehkä koskaan, ja juuri siksi tarinoiden ymmärtämisellä on niin suuri merkitys. Silti, vaikkeivat ne olisi tottakaan. – Näytelmä käsittelee myös huoltani siitä, miten kovia ihmisten asenteet tänä päivänä ovat. Miten erilaisia ihmisryhmiä kohdellaan ja miksi, ja miten me ylipäätään näemme toisemme ja kohtelemme toisiamme? Miten eläytyä toisen ihmisen asemaan? Siinä riittää pohdittavaa ihan jokaiselle. Elokuvaa ja teatteria yhteensovitettuna Jäähän merkitty on tuttuun Etunäyttämön tapaan jälleen uudenlainen Nokialla nähtävä ponnistus. Tänä vuonna tuotannossa ollaan panostettu eritoten tekniikkaan, jonka avulla lavalle sekä oikeaoppisen trillerin aineksia, että ripaus kauhufantasiaa. Lisäksi näytelmässä yhdistellään elokuvaa ja teatteria, kertoo valosuunnittelusta vastaava Jussi-Pekka Heloaho . Videomateriaalia on kuvattu etukäteen muun muassa Pitkänniemen alueella, ja kohtauksia heijastetaan lavalle näyttelijöiden tehosteeksi. – Aika vaisuahan teatteri olisi, jollei ääni- ja valomaailmaa olisi. Tällä kertaa teemme kaiken isommin, jotta lavalle saadaan lisää synkkyyttä ja pystymme tuomaan ulkokohtauksia suoraan katsojan silmille. Heloaho jatkaa kertoen, että tämän näytelmän taustamaailman rakentaminen on ollut vaativin kokonaisuus, missä hän on ollut mukana. Valojen ja äänien suunnitteluvaiheessa on ensin kuunneltu ohjaajan ääntä, ja sen jälkeen on ollut vuorossa käsikirjoituksen vaatimien yksityiskohtien toteuttaminen. Nyt, kun ensi-iltaan on reilu viikko, tekemistä riittää edelleen ja illan tunnit venyvät venymistään. Heloaho on kuitenkin luottavainen, että esiripun noustessa kaikki on viimeisen päälle kunnossa, kiitos ahkeran ja runsaslukuisen porukan, johon kuuluu muun muassa 23 näyttelijää. – Tämä näytelmä ei ole näyttelijöillekään helppo, sillä se vaatii melkoista paneutumista paitsi rooliin, myös sen taustalla vaikuttaneisiin tekijöihin. Puhumattakaan tunnetiloista, joista vallan haltuunottaminen ei ole kovinkaan monelle se kaikkein luontevin asia, Korkiakangas täydentää. Jäähän merkitty on 1920-luvun historiaa henkivä fiktiivinen draama, joka sijoittuu Pitkäniemen sairaalaan. Kanta-esitys 2.11.2019 Tehdassaaressa. Käsikirjoitus Heidi Korkiakangas. Ohjaus Saija Viljanen. Valosuunnittelu Jussi-Pekka Heloaho, videosuunnittelu Topias Kanto ja Harri Heiskanen. Lavastussuunnittelu Tiinu Vimpari. Pukusuunnittelu Anitta Forssén. Äänisuunnittelu Saija Viljanen, Tomi Myllymäki. Rooleissa mm. Roosa Repo, Pete Linna, Anniina Valtonen, Aino Marjamaa, Maarit Pakarinen.