Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Kulttuuripääkaupunki: Taiteilija Osmo Rauhala näkee hankkeessa euroissa mitattavia hyötyjä

Nokialle kulttuuripääkaupunkihanke voisi tuoda matkailijoita, jotka käyttävät kulttuuripalveluiden lisäksi myös hotellien ja ravintoloiden palveluita. Aikaisemmin kulttuuripääkaupunkihankkeissa on rakennettu uusia tiloja ja parannettu teitä ja siltoja, ja työtilaisuuksia on tullut muillekin kuin varsinaisille taiteilijoille. Näin Nokian Siurossa osan vuodesta asuva kuvataiteilija Osmo Rauhala kuvaa hankkeen euroissa mitattavia hyötyjä. Rauhala on kulttuuripääkaupunkihakuhankkeessa taiteellisena asiantuntijana, koska hänellä on kokemusta kansainvälisestä markkinoinnista ja siitä, miten kansainväliset kulttuuriprojektit etenevät. Rauhala oli mukana Suomen maabränditoimikunnassa. Silloin toimikunta keräsi tutkimustietoa siitä, mitä Suomesta muualla tiedetään. – Ei juuri mitään, Rauhala totesi. – Se ulkomailla tiedetään, että Suomi on kylmä ja sijaitsee Venäjän vieressä. Suomella ei ole Abbaa eikä Nobel-palkintoa. Lisäksi suomalaiset eivät ota oppia markkinoinnissa tekemistään virheistä, toisin kuin ruotsalaiset. Rauhala moitti suomalaisia myös siitä, että kaikista EU-maista Suomella on vähiten elintarvikevientiä, vaikka ruoka on puhdasta. Nokialla ulkomaalaisia kulttuurituristeja eniten kiinnostaviksi kulttuurikohteiksi Rauhala nimeää Pinsiössä sijaitsevat ympäristötaideteokset Puuvuoren ja Up and Underin. Niitä tullaan katsomaan Yhdysvalloista saakka. Lisäksi Nokialla on jo tehdasalueella hyviä tiloja, jotka sopivat moneen kulttuurikäyttöön. – Pirkanmaalle voitaisiin suunnitella reittejä, joita pitkin turistit voisivat liikkua autolla tai pyöräillen kulttuurikohteesta toiseen, Rauhala visioi. Rauhala määrittelee kulttuurin laveasti. Jokainen jääkiekko-ottelu on uniikki kokemus. Kulttuuria on kaikki inhimillinen toiminta, jossa joutuu tekemään luovia päätöksiä. Puutarhanhoitokin on siis kulttuuria, samoin lastenkasvatus. Kuvataiteilija Rauhala muistuttaa, että taide ja kulttuuri ovat vanhempia asioita kuin leipä. Jostakin syystä ennenkään taiteilijoita ei jätetty sapelihammastiikereiden ruoaksi, vaan yhteisö tarvitsi heitä. Ihmiskunta on aina tehnyt taidetta ja kulttuuria. Sillä on jokin keskeinen rooli ihmisten elämässä. Ennen ihmiset kokoontuivat vesistöjen lähelle. Nykyään he kerääntyvät kulttuurin äärelle. Rauhalan mukaan kulttuuri tukee tuotannollista toimintaa. Yritykset tarvitsevat luovia tekijöitä, jotka tekevät kiinnostavia tuotteita. Luovat työntekijät taas haluavat asua sellaisissa paikoissa, joissa on kulttuuripalveluja. Osmo Rauhala puhui noin 80:lle neuvottelukunnan jäsenelle hankkeen aloitustilaisuudessa. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Suomen Punainen Risti, Tampereen Pyrintö, Sorin Sirkus, Kesko, Pirkanmaan Osuuskauppa, Sataedu, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pirkkalaiskirjailijat. Tilaisuudessa Lauri Lyly pyysi myös yleisöltä ehdotuksia siitä, ketä muita hankkeeseen pitäisi kutsua. Ainakin nuoria haluttaisiin mukaan. Neuvottelukunta kokoontuu seuraavan kerran syksyllä. Neuvottelukunnan jäsenet pohtivat yhdessä sitä, mikä on pirkanmaalaisuutta ja mikä erottaa Pirkanmaan kilpakumppaneista, joita ovat Oulu ja Savonlinna. Oulun valteiksi mainittiin pohjoisuus ja Lapin läheisyys, Savonlinnan eduksi sijainti keskellä Järvi-Suomea. Pirkanmaan kuntia yhdistäväksi asiaksi nimettiin yhteinen teollisuus- ja taloushistoria, joka lähti virroista ja koskista, joista saatua vesivoimaa ja sähköä teollisuus käytti. Pirkanmaalaisilla on myös maine ystävällisinä ja avoimina ihmisinä. Pirkanmaalaisista tunnetuista hahmoista mainittiin Kummelit, Muumit, Herra Hakkarainen ja Tatu ja Patu. Lastenkulttuuria pidettiin yhtenä vahvuutena. Pirkanmaan 17 kuntaa lähettää hakemuksen EU:n kulttuuripääkaupungiksi toukokuussa 2020. Päätös saadaan EU:lta kesällä 2021.