Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Markkinatalouteen kuuluu, että huijarit ottavat aina osansa kriiseissä, kuten nyt maskikaupoissa

On aika tyypillistä, että kriiseissä talouseliitti, yritykset ja jopa huijarit hyödyntävät tilannetta. Koronakriisin taloudellisten vaikutusten hillitsemiseksi on käynnistetty miljardien tukiohjelma ilman yhteiskunnallisia velvoitteita, ilman ympäristö- tai ilmastotavoitteita puhumatta minkään asteista takaisinmaksusta. Markkinatalouteen kuuluu, että huijarit ottavat aina osansa kriiseissä kuten nyt maskikaupoissa. Suojainten kansallinen tuotanto käynnistyy vastaa toukokuussa. Näiden markkinat syntyivät vasta, kun julkinen puoli päätti ryhtyä niiden tilauksiin. Yksityisen puolen aloiteellisuutta ei juuri aiemmin esiintynyt. USA:ssa oli kylläkin mielenkiintoinen tilanne. Vaikka Trump hylkäsi liittovaltiolle tarjotun sertifioidun kasvosuojainten tuotannon käynnistämisen tammikuussa, voi siitä tuskin tehdä yleisiä päätelmiä julkisen toimijan tavasta toimia. Sama koskee myös yksityistä toimijaa. Erot ovat suuria ymmärryksessä, tavoitteissa, moraalissa ja vastuullisuudessa. Sama henkilö toimii julkisena ja yksityisenä päätöksentekijänä. Kovin yksinkertaisia päätelmiä yksityisen ja julkisen paremmuudesta ei ole tehtävissä. Tiedetään myös, että useimmat merkittävät tuotannolliset innovaatiot ovat julkisissa tutkimuskeskuksissa luotuja tai julkisen rahan tukemina synnytettyjä. Julkisen ja yksityisen yhteenkietoutuminen on syvää ja laajaa. Puhtaan kapitalismin tai sosialismin sovellusta ei kehittyneistä maista tahdo löytää. Vallanpitäjien läheisten väitetään sosialistisissa järjestelmissä saavan suhteillaan epäoikeudenmukaisia etuja. Sama koskee kapitalismia. Laaja lobbauskoneisto, korruptio, mafia ja hyväveliverkostot hoitavat erityisetuja näille tahoilla kaikkialla. Toiveet valtion roolin pienentämisestä ovat täydellisessä ristiriidassa yhä kasvavien yritystukivaatimusten kanssa. Koronan jälkeen näyttää Suomen valtion yritystuista aiheutunut velka nousevan useaan kymmeneen miljardiin euroon. Veronalennusten ja yritystukien riskinä on myös, että niistä tulee pysyviä. Näin on usein käynyt. Seuraavassa kriisissä ei tällöin ole mitään pelivaraa. Suhdannepolitiikan oikeaoppinen harjoittaminen tahtoo olla vaikeaa niin keynesiläisille kuin uusliberalisteillekin. Markkinataloudesta ei taida myöskään enää olla kysymys kun talous on pysyvästi julkisilla tukijaloilla. Veikko Räntilä