Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Mauri Långvik kirjoittaa, että perimätiedon mukaan Pinsiöön putosi talvisodan aikana rypäs pommeja – ”Mutta mitä tapahtui tosiasiassa? Aivan varmaa on, ettei Pinsiö ollut lentäjien kohteena”

LUKIJALTA Nokian Uutisissa 6.12.2019 oli Keijo Rantaselta hyvä juttu it-patterista Viikin pellolla. Jutussa mainittiin, ettei Nokialle tehty pommituslentoja talvisodan aikana. Pikkupoikana kuitenkin kuuntelin talvisodan ajan eläneiden puheita ja myöhemmin olen niitä kirjoitellut talteen. Niiden mukaan Pinsiöön tiputettiin eräänä talvisodan päivänä pommeja. Juttuja oli monessa muodossa. Tavallisin oli sanonta "talvisodassa kun Santalaa pommitettiin". Sitten lisättiin: "Poria ne kai haki, mutta kun ei löytänyt niin Mettisen aukeeseen kuormansa purkivat". Toiset vinoilivat, että "Hangasojan voimalaitosta ne tavotteli". Ojassa oli pieni generaattori, josta Santalaan saatiin sähkövalo. Epäiltiin myös, että "Santalan kutomo" oli tavoitteena. Santalan emännällä nimittäin oli kutomakone. Materiaalisista tappioista kerrottiin, että "asuinrakennus säilyi muuten, mutta ikkunat meni ja ulkokäymäläkin vaurioitui vain puoliksi, kun istumapaikat menivät mutta seisomapaikat jäivät." Santalan isännältäkin kyseltiin: "Oliko ryssän limput kovia?" Isäntä kävi Nokialla tehdastöissä ja jotkut kovat "aatteen miehet " olivat talvisodan alkupäivinä olleet sitä mieltä siellä tehtaalla, että jos neuvostolentäjät jotain koneistaan heittää, niin ne on leipäsäkkejä! Miksi pommit pudotettiin Pinsiöön? Mitä tapahtui tosiasiassa? Liittolaiset Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa olivat sopineet, että Suomi ja Viro kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin. Neuvostoliitto miehitti Virosta muun muassa lentokentät. Näiltä lentokentiltä sitten pommitettiin Etelä- ja Länsi-Suomea. Tallinnasta oli merikaapeli Helsinkiin ja virolaiset viestivät kaiken Suomen suuntaan tapahtuvan lentotoiminnan: koneiden määrät ja tyypit sekä lentosuunnat. Lottien ilmavalvonta jatkoi siitä. Tamperetta oli pommitettu joulu- ja tammikuussa monta kertaa. Sitten helmikuun 17. päivänä tuli taas suuret määrät pommikoneita Tamperetta moukaroimaan. Pieni joukko niistä kuitenkin kaartoi kohti Kyröskosken tehtaita ja voimalaitosta. Jostain syystä osa koneista pudotti pomminsa metsään osapuilleen Laitilan sillan tasalle. Syntyi myöhemmän ajan suunnistajille vaikeasti löydettäviä rastisuppia. Santalan pihan monttuun muotoiltiin puutarhalampi. Se on palkittu joskus pihakilpailussa! Konejoukon suunta Pinsiön kohdalla oli kaakkoon, kun loput koneet pudottivat pomminsa. Niitä putosi molemmin puolin Pinsiöntietä peltoaukealle, Santalan pihaan ja vielä metsäänkin. Isoin monttu syntyi sinne metsään. Pinsiön Kierroksen latu meni siitä vierestä. Joku voi luulla sitä mudanottopaikaksi, mutta lentopommi sen "kaivoi". Vauva selvisi täpärästi Aivan varmaa on, ettei Pinsiö ollut lentäjien kohteena, mutta lentäjilläkin oli monta muuttujaa lennon eri vaiheissa. Kulutettu polttoaine määräsi, koska viimeistään oli lähdettävä takaisin ja pommikuormasta oli päästävä eroon ennen paluuta. Suomalaiset hävittäjätkin saattoi ilmestyä takaa ajamaan. Suomella oli vähän hävittäjiä ja ne olivat vanhanaikaisia, mutta lentäjät olivat huippuja. Loppiaisena 1940 luutnantti Sarvanto oli tehnyt vieläkin voimassaolevan "maailmanennätyksen", kun se ampui alas 4 minuutissa 6 vihollisen pommikonetta. Varmasti jonkinlainen rinki oli pommittajilla istumapaikan tienoilla. Santalan talossa paineaalto ja lentävä materiaali rikkoi ikkunat. Edellisen kesän vauva löytyi lasinsirujen alta ilman vammoja. Hän on edelleen liikenteessä nyt mummuna. Jossain arkistoissa on valokuviakin Santalan pihan montusta muutaman päivän jälkeen pommituksesta. Monttua katselevista pojista on pari Santalan omia poikia. Vanhempi heistä kaatui jatkosodassa. Kohtalo kouri sota-aikana tätä taloa tosi kovasti. Mauri Långvik Keijo Rantanen vastaa Kiitokset mielenkiintoisesta lisätiedosta: Olen itsekin joskus kuullut suullista mainintaa tästä, mutta painetuista kirjoista en ole tapahtumaa löytänyt. Esimerkiksi vuonna 1992 julkaistussa Nokian ja Pirkkalan historiassa ei tätä mainita. Tarkoituksellisesti Nokiaa pommitettiin yhden kerran jatkosodan aikana. Pinsiön tapahtumista löytyy tosiaan maininta ainakin yhdestä sotahistoriallisesta tietokannasta. Siinä todetaan kyseessä olevan "perimätieto". Historiallinen tieto lisääntyy paloittain. Antamanne lisätiedot vahvistavat tapahtumien todenperäisyyttä, mikä on hieno asia. Tuo pommituspäivämääräkin pitää paikkansa, Tamperetta tosiaan pommitettiin 17.2. Vapriikin kuva-arkistosta löytyy muun muassa dramaattisia kuvia tulipaloista Hämeenkadulla juuri tuona päivänä. Keijo Rantanen