Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Kirjoittaja on huolissaan viljelemisen vähenemisestä: ”Kuvitellaanko, että menemme EU:n ruoka-aittaan hakemaan täydennyksiä?”

Aikaisempina vuosina olen jo huoleni esittänyt mielipiteenä suomalaisen viljelemisen vähentymisestä. Tuottajahinnat Suomessa ovat olleet kehnoja miltei koko EU-ajan. Viljelijöittemme työkoneet ovat vanhoja ja heikossa kunnossa eikä uuteen koneeseen rohkeus tai rahat riitä. Vanhoja ovat viljelijätkin, tosin ennen aikojaan tuo homma kyllä myös harmaannuttaa jo suuren velkavankeuden ajan. Kun nuorena viljelijä otti velkaa ja eläkkeelle jäädessään sitä samaa velkaa on edelleenkin maksettavana ja jonkun sitä on lyhennettävä, jos tila jatkaa toimintaansa, isältä pojalle. Minkä tahansa kriisin ja nyt olevan koronakriisin kohdatessa ovat maataloustuotteet nopeasti kortilla. Onpa YK:ssa todettu jo maapalloa uhkaavasta raamatullisesta nälänhädästä, joka laajenee parhaillaan kehitysmaissa. Kuvitellaanko, että menemme EU:n ruoka-aittaan hakemaan täydennyksiä? Ei se pikkumailta onnistu, eikä punaista mattoa meille levitellä! Myöhäistä on nyt todeta, että jotain olisi tarvinnut aikanaan tehdä. Hassulta tuntuu, että viedään joiltain työtä tekevältä porukalta edellytykset jatkaa kansan ruokkimista ja vieläpä maataloustukiakin jatkuvasti pienentämällä. Johtajat, rouvat tai herrat, kyllä kehuvat kilpaa, kuinka kannattavaa touhu on ja haluavat viljelymäärää lisätä nyt, kun kiintiöt poistuvat. Mutta niin huonoa hintaa viljelijöille tarjotaan, että satojen tarvitsisi nousta vähintään Keski-Euroopan tasolle, jotta työ kannattaisi. Ilmoitusluontoisesti tuo ei onnistu, sillä kesä Suomessa on ollut ja tulee olemaan 6–8 viikkoa lyhyempi kuin Keski-Euroopassa. Nyt haalitaan kausityöläisiä ulkomailta asti ja on unohdettu tai ei ole ollut haluja kotimaisten nuorten kouluttamiseen maataloustöihin. Mutta haluavatko kaikki nuoret tehdä maanviljelytöitä? Muuttoliike kaupungista takaisin maaseudulle maataloustöihin pelastaisi ruokatuotannon suomalaisten omavaraisuuden. Viime sotien jälkeen Suomen tavoite oli maamme jälleenrakennus ja omavaraisuuden kasvattaminen lähes 100 prosenttiin. Nyt todetaan, että vain toisessa tavoitteessa onnistuttiin! Suomen traktoriteollisuuden Valmet eli nykyinen Valtrakin oli ennen voimissaan ja teki suuria määriä traktoreita ruokatuotannon tarpeisiin. Nyt traktorituotanto hiljenee koronaviruksen takia, kun komponenttejakaan ulkomailta ei saada traktorien valmistuksen tarpeisiin. Työllisyys vaikuttaa myös alihankkijoihinkin, kuten esimerkiksi Agco Powerin dieselmoottorituotantoon. Nyt ne haalarit pitäisi ottaa nurkasta pois, kun ne ennen laitettiin tyylillä: Haalarit jo nurkkaan jäädä saisi... Kirjoittaja on eläkkeellä oleva kehitysinsinööri.