Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Sinäkin lakkaat hengittämästä öisin useita kertoja - se on vaarallista vasta jos nämä merkit toteutuvat

Kaikilla aikuisilla esiintyy joka yö hengityshäiriöitä, unenaikaisia lyhyitä hengityskatkoksia, joista ei tarvitse huolestua. Suomalaisten kansantaudista uniapneasta alkaa olla kysymys, kun yli 10 sekunnin hengityskatkoksia todetaan enemmän kuin viisi tunnissa. –Alle 5 häiriötä tunnissa, johon liittyy happipitoisuuden laskuja, on vielä normaalia, kertoo dosentti, korva- nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Miikka Peltomaa Coronaria Uniklinikalta. Hengityskatkoksia tulee niille, joilla on taipumusta hengitysteiden ahtauteen. –Monilla ahdas kurkunpää alkaa väristä kuorsauksena. Siitä on melko lyhyt matka hengityshäiriöihin. Tällöin hengitysteiden ahtaudesta johtuva sisäänhengityksen aiheuttama alipaine tukahduttaa hetkellisesti ilman virtaamisen sisäänpäin. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli kahteen minuuttiin. Ihminen voi itse huomata saavansa hengityskatkoksia niin, että herää korahdukseen. Jos kyse on uniapneasta, tällaisia yöheräämisiä on lähes joka yö. –Joskus potilaat kertovat, että he heräävät tukehtumisen tunteeseen, mikä on aika lähellä totuutta, koska hengityksen ahtaus on niin vaikea. Puoliso huomaa Voi olla myös niin, että nukkuja ei itse havahdu, vaan kuorsauksesta ja hengityskatkoksista kertoo hänen puolisonsa. –Hyvin usein vastaanotolle tullaan siksi, että puoliso tai joku toinen samassa huoneessa nukkunut on huomannut hengityskatkoksia tai kovaa kuorsausta. Toisena ääripäänä tosin ovat Peltomaan mukaan tilanteet, joissa puoliso on nukkunut vieressä 30 vuotta eikä ole koskaan huomannut mitään, vaikka toisella todetaan vaikea uniapnea. –Tällöin hengityskatkoksia saattaa olla satoja joka yö. Ne voivat jäädä puolisolta huomaamatta, jos hän nukkuu hyvin ja sikeästi. Koska omien hengityshäiriöiden tulkinta on mahdotonta, uniapnean toteamiseksi pitää hakeutua lääkäriin. Unihäiriön vaikeutta voi alustavasti arvioida tähän tarkoitukseen laaditulla oirekyselyllä. Lääkärin suorittaman haastattelun lisäksi potilaan tutkimuksiin kuuluvat yleensä nenänielun tutkimukset sekä unen rekisteröinti. Uniapnea luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Lievässä hengityskatkoksia on 5–15 tunnissa, keskivaikeassa 16–30 ja tai vaikeassa 30 katkosta tunnissa. Älä ohita näitä oireita Uniapnea on kovin alidiagnosoitu sairaus, jota sairastaa tietämättään satojatuhansia ihmisiä. Yksi selkeä oire on kovaääninen kuorsaus. Etenkin naisella sen taustalta löytyy Peltomaan hyvin usein uniapnea. Muita oireita voivat olla katkonainen ja levoton uni, siitä johtuva väsymys ja aamupäänsärky. Vessassa on ravattava öisin, koska munuaiset tuottavat virtsaa kehon pysyessä ylivirittyneenä. Moni mies kuvittelee potevansa eturauhasvaivoja. –Kun uniapnea hoidetaan, myös yöllinen vessassa käynnin tarve vähenee. Myös muut oireet ovat voineet vaivata vuosikausia, mutta kukaan ei ole ajatellut niiden johtuvan uniapneasta. Diagnoosi on yllätys monelle. Lääkitykset voivat muuttua turhiksi Uniapneapotilaalle kehittyy usein verenpainetauti ja kakkostyypin diabetes, jotka molemmat voivat olla hoitamattoman uniapnean sytyttämiä. Hengityskatkoksen pituus vaikuttaa veren happipitoisuuden laskuun, millä on ikävä vaikutus sydämen verisuonien sisäseinämiin. Tämä sama prosessi vaikuttaa myös diabeteksen ja verenpainetaudin syntyyn. Kakkostyypin diabeteksesta kärsivillä jopa 70 prosentilla on uniapnea. –Kaikki tyypin 2 diabeetikot pitäisi seuloa uniapneaa ajatellen, jotta hoitotasapaino saataisiin kuntoon. Myös verenpainepotilaat sairastavat uniapneaa lähes kaksi kertaa useammin kuin muu väestö. Lisäksi jopa yhdeksällä kymmenestä vaikeahoitoisesta verenpainetaudista kärsivällä uniapnea aiheuttaa hoitoon reagoimattoman taudinkuvan. –Tällaisia potilaita on Suomessa kymmeniätuhansia. Verenpainetautia vastaan taistelu on toivotonta, jos hoitamaton uniapnea lyö joka yö lisää bensaa verenpainetaudin liekkeihin. Peltomaan mukaan verenpainelääkitys voi jäädä kokonaan tarpeettomaksi, kun uniapnea hoidetaan. Turha masennusdiagnoosi Peltomaan mukaan joskus uniapnea diagnosoidaan myös turhaan masennukseksi. –Kun nukutaan huonosti, mielenterveys on aina koetuksella. Moni uniapneapotilas on vuosia syönyt masennuslääkkeitä, vaikka masennus on ollut vain seurausta uniapneasta. Kun uniapnea hoidetaan, masennuslääkkeetkin voivat jäädä. Uniapneaa esiintyy kaikissa ikäryhmissä. Eniten sitä sairastavat kuitenkin 40-60-vuotiaat, naiset ja miehet. Peltomaan nuorimmat potilaat ovat olleet parikymppisiä. –Enemmän tautia esiintyy ylipainoisilla, mutta joka kolmas uniapneaan sairastuneista on normaalipainoinen. VINJETTI Hoitamattomana kallis tauti Hoitamaton uniapnea on vaarallinen tauti, josta kärsivien verisuonisairausriski on huomattavasti kohonnut. Sairaus moninkertaistaa ennenaikaisen kuoleman riskin ja riskin saada sydänkohtaus. Uniapnea lisää myös työtapaturmien riskiä ja on yksi tärkeimmistä vakavien auto-onnettomuuksien syistä. Hoitamattomana uniapnea on myös kallis tauti. Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa on tutkittu, että hoitamaton uniapnea maksaa Yhdysvalloille 100 miljardia dollaria vuodessa. –Suomessa hoitamattoman uniapnean kustannuksissa voidaan varovasti puhua yhdestä miljardista eurosta vuodessa, sanoo korva- nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Miikka Peltomaa . Uniapnean hoito taas on Peltomaan mukaan edullista: diagnostiikan ja hoidon kustannukset ovat vain viitisen prosenttia hoitamattoman taudin kustannuksista. Uniapnean hoito- ja etenkin sen diagnosointi sopii Peltomaan mukaan hoidettavaksi perusterveydenhuollossa. Diagnosointi hoituu jo nyt terveyskeskuslääkärin vastaanotolta noin joka toisessa Suomen terveyskeskuksessa. Lievän uniapneaa hoidetaan tavallisesti painonhallinnalla, suuhun yöksi laitettava kuorsaus- eli uniapneakiskolla ja selinmakuun estämisellä. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneataudissa käytetään CPAP-laitetta, joka pitää uniapneapotilaan hengitystiet avoimena.