Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Punainen lista 2019 on karua luettavaa Nokiallakin: Hömötiainen taantunut erittäin uhanalaiseksi

Suomen Ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön julkaisema uusin uhanalaisuusarviointi, Punainen lista 2019 on karua luettavaa Nokiallakin. Arviointi toteutettiin asiantuntijaryhmissä 180 maan parhaan lajistoasiantuntijan voimin kahden vuoden urakkana ja kansainvälisesti vertailukelpoisella Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ( IUCN) luokituksella ja kriteeristöllä. Punainen kirja sisältää arvion lähes 22 500 lajin uhanalaisuudesta ja tulevaisuuden näkymistä. Suomessa pesivistä 246 lintulajista Punaisen listan lajeja on 121, uhanalaisia linnuista on yli kolmasosa. Uhanalaistumisen syitä ei tarvitse arvata: Elinympäristöjen heikentyminen metsissä, vesillä, soilla, maatalousympäristöissä. Uhanalaisten osuus on suurin linnuissa ja sammalissa. Uusia äärimmäisen uhanalaisia eli korkeimman häviämisluokan lajeja ovat punasotka ja peltosirkku, joiden määrät ovat vähentyneet yli 80 prosenttia viimeisen kolmen sukupolven aikana. Punasotka ei pesi enää Nokialla ja peltosirkustakin on viimeisin havainto keväältä 2017 yhdestä koiraasta Kauniaisissa. Kultasirkku on todettu maasta jo hävinneeksi lajiksi. Muuttoaikoina Nokialla tavattava Lapin aapasoiden suokukko on myös luokitukseltaan äärimmäisen uhanalainen. Moni pääsky erittäin uhanalainen Erittäin uhanalaiseen luokkaan (EN, Endangered) kuuluvat IUCN-luokituksessa lajit, joihin katsotaan kohdistuvan erittäin suuri uhka hävitä lähitulevaisuudessa. Näistä lajeista tavataan Nokialla tukkasotka, mustakurkku- uikku, mehiläishaukka, nokikana, selkälokki, huuhkaja, tervapääsky, törmäpääsky, räystäspääsky, hömötiainen, varpunen, viherpeippo. Erityisesti hämmästyttää hömötiaisen, varpusen ja viherpeipon taantuminen, sillä joulukuun talvilintulaskennoissa Kauniaisissa hömötiaisia havaittiin 4, Naulossa 6, mutta ei yhtään Pitkäniemessä ja Sarkolassa. Myös jokaisella neljällä ruokintapaikallani on käynyt koko talven hömötiaisia ja uutena lajeina pyrstötiainen ja puukiipijä. Mutta ei ainuttakaan töyhtötiaista, joka on oman arvioni mukaan vielä hömötiaistakin uhanalaisempi. Tosin Kauniaisten laskennassa töyhtötiaisia havaittiin 5 ja Naulossa 3 yksilöä, mutta ei yhtään Pitkäniemessä eikä Sarkolassa. Varpusia, jotka ovat laajoilta alueilta kadonneet, Kauniaisten laskennassa nähtiin 20 yksilöä, Pitkäniemessä 2, ja Sarkolassa 6 yksilöä, Naulossa 0. Viherpeippoja puolestaan laskettiin Kauniaisissa 8, Naulossa 16, Pitkäniemessä 34 ja Sarkolassa 20. Tukkasotkasta ja mustakurkku-uikusta ei ole viime vuosilta yhtään pesimähavaintoa Nokialla. Nokikana pesii Nokialla muutaman parin voimin, kuten mehiläishaukka ja selkälokki. Huuhkajan pesintöjä varmistui vuonna 2018 Nokialla kolme. Myös kesälinnuillamme pääskysillä menee huonosti. Räystäspääskyn kanta on vähentynyt 1980- luvulta lähtien yli 90 prosenttia ja haarapääskyn kanta on pienentynyt 2000 - luvulla lähes 40 %. Birdlife pitää uhanalaisten lajien määrän kasvua osoituksena, että Suomen valtio on epäonnistunut tavoitteessaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Uhanalaistumiskehityksen pysäyttäminen vaatii luonnon monimuotoisuuden parempaa huomioimista kaikessa toiminnassa, kuten maa- ja metsätaloudessa, kaavoituksessa ja virkistystoiminnassa. Myös perinteistä luonnonsuojelua ja luonnonsuojelualueiden hoitoa on lisättävä. Luonnonsuojelun merkitys näkyy 50-luvulla sukupuuton partaalla olleen laulujoutsenen pelastamisessa. Joutsen pesii nyt koko maassa ja kanta on jo yli 10 000 paria. Viimeisin suojelutyön saavutus on merikotka, joka oli vielä 70- luvulla lähes sukupuuton partaalla. Kun vuonna 1975 kuoriutui vain 4 merikotkan poikasta, vuonna 2018 luku oli jo noin 450. Merikotkalla menee hyvin Nyt merikotka on poistettu uhanalaisten lajien listalta ja kanta on luokiteltu elinvoimaiseksi. Merikotka pesii Nokiallakin ja on kevätjäillä tavanomainen näky. Viimeksi 13. maaliskuuta seurasin viittä merikotkaa Kulovedellä ja kahta merikotkaa Saviselällä. Valkoselkätikkakanta on saatu hitaasti kasvamaan aktiivisen suojelun ja seurannan ansioista. Metsähallituksen, Birdlife Suomen ja WWF:n kartoituksissa löytyi vuonna 2018 noin 220 parireviiriä, joilta varmistui 140 pesintää. Pirkanmaalla pesintöjä todettiin 6. Valkoselkätikasta on kuitenkin niin paljon havaintoja, vaikkakin salattuja, että Pirkanmaan pesivä kanta on todennäköisesti merkittävästi suurempi ja laji pesii mahdollisesti Nokiallakin. Valkoselkätikka luokitellaan edelleen vaarantuneeksi lajiksi.