Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Suurin osa nokialaisista kansanedustajaehdokkaista kannattaa täysin maksutonta toisen asteen koulutusta, mutta yksi ei – näin ehdokkaat perustelevat kantaansa

Toisen asteen koulutuksesta (lukiot ja ammattikoulut) oppimateriaaleineen pitäisi tehdä täysin maksutonta. Tässä yksi kysymys Nokian Uutisten ja Alma Median vaalikoneessa. Nokialaisista kansanedustajaehdokkaista suurin osa kannattaa maksuttomuutta. Sen sijaan kristillisdemokraattien Kaisu Paloheimo ei ole maksuttomuuden kannalla. –Hieno asia, mutta liian kallis. Joillain aloilla materiaalit ovat todella kalliita vielä viranomaislupineen ja esimerkiksi kosmetologin ja kampaajan ammateissa välineet maksavat todella paljon. Tässä voisi helposti tulla väärinkäytöksiä niin, että opiskeltaisiin useita ammatteja vain siksi, että saa materiaalit ilmaiseksi ja voi harrastella kotona. Nyt tätä trendiä on esimerkiksi sisutuspuolen koulutuksissa, Paloheimo perustelee. Muutoin ehdokkaat ovat vahvasti, melko vahvasti maksuttomuuden kannalla tai jättävät kantansa neutraaliksi, kuten kokoomuksen Jari Kinnunen . Hän kuitenkin toteaa, että tässä taloustilanteessa siihen ei ole varaa, ellei jostain vähennetä. –Ajatus on muuten hyvä, hän sanoo. Vihreiden Piila Paalanen toteaa, että toisen asteen materiaalit maksavat noin 2 000–3 000 euroa. –Se on monelle perheelle mahdotonta, hän sanoo. –Maksuton toinen aste on kannatettava asia, se madaltaa kynnystä lähteä opintoihin peruskoulun jälkeen. Ja auttaa erityisesti pienituloisten tilannetta. Opinnoissa tarvittavien tietokoneiden hankinta jäisi opiskelijan vastuulle kuitenkin, Marko Asell (sd) sanoo. –Opetusmateriaalit maksavat kohtuuttoman paljon lukiolaiselle ja ammattikoululaiselle. Ei ole oikein jos taloudelliset syyt nuorella aiheuttavat opiskelun keskeytymisen, Jari Roslöf (sd) perustelee. Vasemmisto on maksuttomuuden puolella. Anneli Lehtonen (vas) perustelee kantaansa sillä, että maksuton toisen asteen koulutus vähentää nuorten eriarvoisuutta. Puoluetoveri Anne Nyman (vas) on myös maksuttomuuden kannalla. –Toisen asteen koulutuksen on oltava ilmaista. Ilman toisen asteen tutkin­toa jääneis­tä 25-vuotiaista nuoris­ta noin 40 prosent­tia on koko­naan koulu­tuk­sen ja työelä­män ulko­puo­lel­la. Tämä on hirveä määrä, ja syrjäytymisen vaara on ilmeinen. Nämä nuoret saattavat jäädä työelämän ulkopuolelle loppuiäkseen. Meillä ei ole siihen varaa! Se on tragedia sekä syrjäytyneelle että yhteiskunnalle. Toisen asteen koulutus ei saa olla kiinni siitä, onko perhe pienituloinen vai varakas. Toisekseen yhteiskunta muuttuu, ja vaatimukset työntekijöiden osaamiselle kasvavat. Nykyään vaaditaan koulutusta ja osaamista: enää ei ole juurikaan olemassa sellaisia apuhommia ja sekatöitä, joihin ennen pääsi ilman koulutustakin. Sen puoleen on myös löydyttävä käytännönläheistä, työvaltaista koulutusta niille, joille ei sovi oppiminen vain lukemalla, Nyman toteaa. Kommunistien Pauli Schadrin on täysin samaa mieltä maksuttomuudesta. –Nyt jo ammatilliset oppilaitokset suorittaa 20 opintoviikkoa työtä tekemällä ilman palkkaa. Lukioon pitää kaikilla lapsilla olla yhtäläinen pääsy taloudellisesta tilanteesta riippumatta, hän sanoo. Myös Erno O. A. Laitinen (skp) on maksuttomuuden kannalla. Perussuomalaisten Tuomo Isokangas kannattaa maksuttomuutta. Hän sanoo, että tällöin yksilön taustat eivät ole esteenä koulutuksen saamiselle. Maksuttomuuden puolesta liputtaa myös Jaakko Perttunen (eop). –Suomen perustuslain 16. pykälä edellyttää, että peruskoulun jälkeinen koulutus tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien ulottuvilla eikä perheiden taloudellinen tilanne saa tätä estää. Opetus lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa eli toisella asteella on maksutonta, mutta opiskelijat velvoitetaan hankkimaan välttämättömät oppikirjat ja -materiaalit, välineet ja tarvikkeet. Todellisuudessa esimerkiksi lukiotutkinnon suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon. Myös ammatillisen koulutuksen kustannukset, riippuen alasta ja oppilaitoksesta, voivat nousta tuhansiin euroihin, Perttunen perustelee. Liike Nytin Ilari Juslén on niin ikään maksuttomuuden kannalla, tosin varauksella. –Tämä on vaikea kysymys. Toisaalta vastustan kaikkia kuntien ja valtion palveluita lukuun ottamatta armeijaa ja poliisia. Koulutus on kuitenkin keskeinen kivijalka suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnissa. Eli käytännössä kannatan maksuttomuutta. Oppimateriaalien suhteen olisi hyvä kuitenkin viedä enemmän ja enemmän modernin teknologian suuntaan. Enemmän avointa dataa. Materiaaliin pitäisi myös olla jonkinlainen vaikutusmahdollisuus ihmisillä, koska oman kokemuksen mukaan esimerkiksi yhteiskuntaopin materiaali ei ole esimerkiksi poliittisesti neutraalia, hän sanoo. Sami Vehmas Seitsemän tähden liikkeestä ei ota suoraa kantaa asiaan. –Ei välttämättä täysin maksutonta, mutta ei myöskään turhan kallista. Saman tähtiliikkeen toinen nokialaisehdokas Jukka Malminen puolestaan olisi valmis maksuttomuuteen.