Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

"Miljardi takaisin koulutukseen" – Piila Paalanen haluaa saada ryhmäkokoja pienemmäksi ja toisen asteen koulutuksen maksuttomaksi

Se lienee kaikkien suomalaisten yhteinen toive, että lapsemme, vanhuksemme ja kaikki siltä väliltä hoidetaan hyvin. Mutta mistä siihen rahaa saadaan, kysyy Anna-Helena Vilkko . Hän on pysähtynyt Nokian Citymarketissa vaalityötä tekevän, vihreiden listoilta kansanedustajaksi pyrkivän Piila Paalasen juttusille. Paalaselle kysymys sopii paremmin kuin hyvin, sillä työn ja tasa-arvon lisäämisen ohella ihmisten hyvinvoinnin edistäminen on hänen kampanjansa kärkiteemoja. Hän sanoo välittömästi, että kovasti sisäänajettu markkinamalli ei sosiaali- ja terveyspalveluissa toimi, vaan laadukkaiden palveluiden järjestämiseen tarvitaan terve pohja, johon valtion on satsattava rahaa. Yksityiset toimijat voivat olla yksi osa järjestelmää, mutta ne eivät voi pyörittää sitä. –Yritystuissa pitäisi tarkastaa, kuka niitä oikeasti tarvitsee ja millaista tulosta ihmisten hyväksi niiden avulla syntyy. Tietenkin me tarvitsemme yrityksiä ja työpaikkoja, mutta niillä pitää olla myönteinen vaikutus tavallisenkin ihmisen elämässä. "Reformi epäonnistui" Työ ja siihen kytkeytyvät koulutusasiat ovat niitä hyvinvoinnin edellytyksiä, joita puolustaakseen Paalanen on valmis laittamaan itsensä likoon. Hänen tavoitteenaan on saada "miljardi takaisin koulutukseen", jotta jokaiselle voidaan taata tasapuoliset mahdollisuudet edetä elämässään niin pitkälle, kuin tahtoa riittää. Se tarkoittaa panostamista koko opintiehen aina varhaiskasvatuksesta jatko-opintoihin saakka. Paalanen pitää ammatillisen koulutuksen reformia epäonnistuneena, sillä opetusta ryhdyttiin sysäämään yritysten niskaan ilman, että siihen olisi tarjottu minkäänlaisia resursseja. Yritysyhteistyö on toki hyvä asia, mutta vastuun opetuksesta on oltava jatkossakin kouluilla. –Ryhmäkokoja on pienennettävä, lähiopetusta on ammattikoulussa lisättävä ja toisen asteen koulutus on saatava maksuttomaksi. Jos kirjat, tietokoneet ja muut maksavat perheelle kaksi tuhatta euroa vuodessa, se on monelle liian paljon. "Ei senttiäkään enää" Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoituksesta ei saa enää leikata senttiäkään, sillä niissä syntyy Paalasen mukaan asioita, jotka pitävät Suomen kärkikastissa myös elinkeinoelämän muutoksessa. Samaan aikaan, kun perinteiset ammatit muuttuvat tai poistuvat, uusia mahdollisuuksia syntyy, mutta ne pitää osata nähdä ja niihin pitää uskaltaa tarttua. Hän pitää Nokian Eco3-aluetta hyvänä esimerkkinä siitä, miten pystytään olemaan edelläkävijöitä kestävässä kehityksessä ja uusissa innovaatioissa. Tutkimus- ja kehitystyö on ehdoton edellytys sille, että pystytään keksimään, kokeilemaan ja toteuttamaan. Lisäksi kuntien ja maakunnan pitää pystyä tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka houkuttelevat yrityksiä. Siihen tarvitaan yritystontteja, palveluita, asuinalueita ja kulkuyhteyksiä, erityisesti julkisia sellaisia. Täysin autotonta näin harvaan asutusta maasta ei Paalasen mielestä saada, mutta sähkö- tai kaasuautoja lisäämällä, kauko- tai maalämpöön siirtymällä ja joukkoliikennettä kehittämällä ollaan jo hyvää vauhtia menossa kohti hiilineutraalia Suomea. Yksi lähtöviivaa jo hipova askel Nokialla on junayhteyksien lisääminen. Jos vuoroväli saataisiin puoleen tuntiin, liityntäpysäköinti kuntoon ja vielä seisakkeet Harjuniittyyn ja Siuroon, niin johan siitä ympäristökin ainakin hitusen kiittäisi. –Kukaan ei tietenkään pysty yksin tekemään mitään. Lasken omaksi vahvuudekseni sen, että olen hankkinut yläkoulun opettajana työskentelemieni kahdenkymmenen vuoden aikana lehmän hermot. Uskon, että eduskunnassakin erilaiset ihmiset pystyvät tekemään yhdessä pitkäjänteistä suomalaisten hyväksi. Vihreiden kansanedustajaehdokas Nokialta. Äidinkielen opettaja lempääläläisessä yläkoulussa. Toiselta ammatiltaan sairaanhoitaja. 46-vuotias, asuu perheineen Nokialla. Perheeseen kuuluvat aviomies, lukio-ikäinen tytär ja mäyräkoira Onni. Vihreiden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän hallituksen 2. varapuheenjohtaja. Politiikkaa takana 15 vuotta. Harrastaa partiota, avantouintia ja muuta liikuntaa sekä lukemista.