Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Riistakamerat paljastavat suurpetojen vierailuja ruokintapaikoilla: "Metsissä tapaa useammin ilveksen kuin ketun jäljet"

Suurpetotilanne on muuttunut viime vuosina myös Nokialla, jossa voi tavata kaikki neljä suurpetoamme: karhun, suden, ilveksen ja ahman. Riistakamerat, lumijälkiseuranta, erillislaskennat sekä riistakolmiot ovat tärkeitä suurpetojen dokumentoinneissa. Ahma tallentui riistakameraan Nokian pohjoisella metsäalueella. Myös Kaija Helle kuvasi ahman jälkijotoksen Kivikeskujärven maastossa opastukseksi Nokian luonnon metsäretkeläisille. Karhusta on samalla metsäalueella tehty monta havaintoa vuosien varrella. Tottijärveläinen metsämies kertoo, että metsissä tapaa useammin ilveksen kuin ketun jäljet. Leukaluissa suden jälkijotos kulki mökin nurkalta. Tapauksia riittää. Riistakamera tallensi ahman tänä talvena myös Hämeenkyrön Turkkilassa. Matkaa Kivikeskulta Turkkilaan on noin 20 kilometriä, joten kyseessä saattaa sama ahmayksilö, sillä ahma voi ruokaa etsiessään liikkua päivässä useita kymmeniä kilometrejä. Ahmakanta on maassa moninkertaistunut viime vuosikymmeninä ja ahmahavaintoja tehdään nykyään maan eteläosia myöten. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan talvella 2017/2018 ahmakannan koko oli 270–300 yksilöä ja kannan arvioidaan vakiintuvan myös eteläiseen Suomeen lähivuosina. Ahma on erityisesti raadon syöjä, joka hyötyy susien jättämistä haaskoista sekä hirven metsästyksen suolistamisjätöksistä. Ravintogeneralistina ahma syö, mitä sattuu kiinni saamaan ja näätäeläinten tapaan tappaa saaliseläimiään kasaan. Ravinnoksi käyvät linnut, sammakot ja marjatkin. Lapissa ahman saaliina on usein poroja, mutta Pirkanmaalla runsaat valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat ovat ahmalle, ilvekselle ja sudelle tärkeä saalistuskohde, ellei tärkein. Sudella tilanne on myös muuttunut, sillä Luken mukaan susikannan painopiste on siirtynyt läntisen Suomen kannanhoitoalueelle, jossa arvioitiin olevan susikannasta 68 prosenttia. Susikannan kokonaismääräksi Luke arvio vuosi sitten maaliskuussa 165–190 sutta, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Läntisellä kannanhoitoalueella oli 16 susilaumaa maaliskuussa 2018. Susien kokonaismäärä oli yhteensä 108–122, kun se vuotta aiemmin oli 70–80. Suurpetojen paluun arvioidaan olevan seurausta monesta tekijästä: hirvieläimistä eli runsaista valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannoista, ahman, karhun ja ilveksen siirtoistutuksista, suurpetojen rauhoituksista ja idästä tulevasta täydennyksestä. Pedot ovat oppineet, ettei ihmistä tarvitse pelätä. Tosin ahma vielä karttaa ihmistä. Runsaat peurakannat kuumentavat – eri näkemyksiä riittää MTK on vaatinut peurakantojen kaatolupia kaksinkertaisiksi viljelykasvien tuhojen vuoksi. Monin paikoin suuret peurakannat tekevät selvää jälkeä rypsi-, rapsi ja hernepelloista. Moni kysyykin, miksi peuroja ruokitaan, koska niitä on muutenkin liikaa. Toinen kysyy, että miksi susille ja ilveksille haetaan kaatolupia, kun ne osaltaan harventavat peurakantoja ja vähentävät hirvieläinten aiheuttamia liikennevahinkoja, mistä on Nokiallakin ikävät tilastot Vesilahdentiellä, Turun ja Porin valtateillä ja omiakin ”läheltä piti tilanteita” aivan liikaa. Eri näkemyksiä riittää. Urjalassa, jossa on Pirkanmaan tihein peurakanta, hautausmaalle asennettiin sähköaita peuravahinkojen vuoksi. Samoin karhuvahinkojen vuoksi mehiläistarhoja on nykyisin pakko suojata sähköaidoilla. Ruokintapaikat houkuttavat petoja Yhdellä piharuokinnoistani susi kävi tänä talvena aivan asuintalon nurkalla talonväen seuratessa lähietäisyydellä. Pihaan asennettiin riistakamera suden kuvaamiseksi. Kuva saatiinkin, mutta nyt ilveksestä, joita on sillä alueella vuosia oleskellut ja monta metsäkaurista on niiden jäljiltä löytynyt. Tällä ruokinnalla on runsaasti kauraa keltasirkuille ja fasaaneille. Yöllä rusakotkaan ei voi vastustaa kauraa ja niiden perässä seuraa tietysti ilves, susikin joskus kierroksellaan. Niin tärkeitä, kuin ruokintapaikat ovatkin linnuille, riistaruokinnat jäniksille, metsäkanalinnuille, hirvieläimille, ne houkuttavat puoleensa petoja. Jokaisella hyvällä linturuokinnalla saalistelee kotikissa ja talvehtiva varpushaukka tai varpuspöllö, kuten kanahaukka ja huuhkaja yöllä Nokian Puropuiston sinisorsia harventamassa. Samoin riistaruokinnoille hakeutuvat kauriitten ja peurojen perässä suurpedot ennen pitkää. Ikaalisissa kahdella ruokintapaikalla riistakameraan tallentui karhu ja villisikakin, joka tosin pääsi hengestään. Parkanossa ruokinnalta kuvattiin ahma, kuten Hämeenkyrössä ja Nokialla.