Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Somessa on kivaa, mutta siellä on myös helppo kiusata, tietävät linnavuorelaiset Jere ja Sandi – Tällaisia asioita kaksikon käteen jäi koulun hyvinvointipäivästä

Linnavuoren koulun kolmosluokkalaisia naurattaa. Koulukuraattori Hanna Kiuru on juuri kertonut kuvitteellisen esimerkin siitä, miten eräs koululainen oli kerran liittänyt kännykkäkuvassa luokkakaverinsa pään seepran vartaloon ja lähettänyt sen kiertämään sosiaalisessa mediassa. Mitä ajatuksia se teissä herättää? Oppilaat nostavat esiin lappuja, joissa hymyilee iloinen naama. No, entäpä, jos se kuva olisi ollut teistä, Kiuru jatkaa. Laput laskeutuvat nopeasti lattialle, nauru laantuu ja kädet alkavat etsiä jotain muuta ilmettä. Surua, ärtymystä, hämmennystä. –Sosiaalisessa mediassa kannattaa aina miettiä, miltä tällaiset tilanteet tuntuisivat, jos olisi itse kohteena. Samoin on hyvä muistaa, ettei somessa kannata sanoa mitään sellaista, mitä ei voisi sanoa toiselle kasvotusten, Kiuru opastaa. Some-säännöistä kannattaa sopia vanhempien kanssa Esimerkit jatkuvat. Jos kaveri kieltäytyy antamasta salasanaa some-tililleen, mitä teet? Useampi koululainen etsii hymynaamoista vihaisen ilmeen, vaikka jokainen heistä tuntuu kuulleen, ettei salasanaa saisi viljellä edes kaverien kesken. Mutta vihaiset ilmeet lientyvät, kun Kiuru muistuttaa, että jokaisella on oikeus omaan yksityisyyteensä ja omiin luomuksiinsa. –Vähän niin kuin jos haluaa laittaa musaa tubevideoon, niin ei voi laittaa mitä vaan, kun se voi olla jonkun omaa, tiedetään koululaisten joukossa, ja siinähän ne tekijänoikeudet tulivatkin selvällä suomen kielellä. Sitten tuleekin eräälle toiselle jo mieleen, että jos sitä musaa hakee miltä tahansa sivulta netissä, puhelimeen voi tulla virus. –Mille tahansa sivuille ei tosiaan kannata netissä mennä, eikä somessa avata kaikki linkkejä. Itse asiassa teidän kannattaa sopia kotona vanhempien kanssa some-säännöt, jotta tiedätte, mikä on sopivaa ja turvallista, ja että voitte aina kertoa jollekin aikuiselle, jos siellä tulee jotain sopimatonta vastaan, Kiuru neuvoo. Ja lisää, että aika harvassa kodissa on tämän päivän kuuleman perusteella puhuttu some-säännöistä. Teemana hyvinvointi Sosiaalisen median pelisäännöt on yksi teemoista, joita käydään läpi Linnavuoren koulun hyvinvointipäivässä. Koululle on perustettu kaikkiaan kahdeksan työpajaa, jotka liittyvät eri tavoilla lasten hyvinvointiin. Koulun rehtori Anu Leppiniemi kertoo, että työpajoissa käsiteltävät asiat liittyvät paitsi koulumaailmaan, myös vapaa-aikaan. Vapaa-ajallakin luonnollisesti tapahtuu asioita, jotka vaikuttavat lapsiin ja heijastuvat vahvasti lasten koulunkäyntiin. –Kun aloitimme teemapäivän suunnittelun elokuussa yhteisöllisessä oppilashuoltotyöryhmässämme, mietimme ensin, miten voisimme tarjota lapsille tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja millä tavoilla pystyisimme pureutumaan pinnalla oleviin asioihin. Some on yksi niistä jutuista, joilla on myönteisiä vaikutuksia, mutta jonka kautta nousee myös ongelmia. "Ei enää niin paljoa karkkia" Viidesluokkalaiset Jere Mutikainen ja Sandi Hadzalic tietävät, että kiusaamista ja muutakin ikävää somessa voi tulla eteen. Mutta enemmän siellä on niitä hyviä juttuja ja kavereita, sanovat ainakin YouTubea ja Whatsappia käyttävät sekä pleikalla Fortnitea pelaavat pojat. –Päivä on ollut tosi kiva. Yhdessä pajassa puhuttiin paljon sokerista, enkä kyllä tiennyt, että juississa on jotain 26 palaa sokeria, Jere ihmettelee. Sekä hän että Sandi aikovat viedä kotiin ainakin sellaiset terveiset, että ei enää niin paljoa karkkia, kiitos. Ja sellaiset, että toisen ihmisen kuunteleminen on muuten aika kivaa. Pojat ovat juuri olleet vuorovaikutustaitoihin liittyvässä työpajassa, jossa jokainen sai valita kuvapinosta kaksi heidän vapaa-aikaansa kuvastavaa otosta ja kertoa niistä muille. Ja kyllä, kuunnellakin piti, ja piti myös antaa toisen kertoa rauhassa, eikä saanut puhua päälle. –Sitten tosi mukavaa oli siellä rentoutumispajassa. Siellä sai aika paljon ikäviä tunteita pois, Sandi innostuu, ja saa toimittajan hämmästymään. Mutta totta se on, pojat vakuuttavat, kyllä vitosluokallakin kouluasiat voivat joskus painaa mieltä. Kun välillä tulee ajateltua koko ajan sitä matikkaa, Sandi tarkentaa. Rentoutumispajassa näitä ajatuksia oli puhalleltu pois mielestä niin kuin pilviä, ja siitä on tullut tosi hyvä fiilis. Anu Leppiniemen mukaan työpajassa on haettu juuri sitä ymmärrystä, miten paljon henkinen virkeys vaikuttaa fyysiseen jaksamiseen. –Koulumaailmassa näkee selvästi, että kaikki lapset eivät osaa tänä päivänä rauhoittua. On tärkeää ymmärtää sen merkitys ja löytää siihen helppoja keinoja. Teema esillä myös ensi vuonna Leppiniemen mielestä hyvinvointipäivän parasta antia on se, että siihen on saatu mahtumaan niin monia tarpeellisia, lasten arjessa esiintyviä asioita. Joitakin teemoja olisi tietenkin voinut käsitellä pitempäänkin kuin 20 minuuttia, ja ehkä ykkös- ja kakkosluokkalaisille olisi riittänyt vain osa pajoista. Näitä asioita on hyvä viedä mukana ensi vuoteen, jolloin hyvinvointiteemaa käsitellään taas muodossa tai toisessa, sillä niin hyvät kokemukset päivästä jäi. Hyvästä kokemuksesta puheen ollen, rentoutumistyöpajahan päättyi yhteiseen rinkiin ja siihen, että jokainen oppilas toivotti toisille jotain hyvää. Mitähän haastatteluun ehtineet vitosluokan pojat keksivät? –Mä toivotin kaikille hyvää tulevaisuutta, Sandi sanoo, pokkaa pienen kumarruksen ja siirtää katseensa Jereen. –Mä toivotin hyvää joululomaa, kun hiihtoloma oli jo sanottu.