Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kuu kiurusta kesään? Kevään merkkinä tunnettu lintu yllätti bongarit Nokialla jo helmikuun lumisilla pelloilla

Vanhaa sananlaskua ”Kuu kiurusta kesään” voisi korjata muotoon ”kuu kiurusta kevääseen”, sillä kiuru (leivo) yllätti viime lauantaina 16. helmikuuta näyttäytymällä Taivakunnan Alasenlahdella vielä täysin lumisilla pelloilla. Lämpöasteet ja aurinko sai kiurunkin muuttovireeseen, mutta silti voi kysyä koululaulun tapaan: ”Miksi leivo lennät Suomehen Sä varhain kevähällä?” Nämä ensimmäiset uskalikot eivät tule selviämään, sillä pakkasta on jälleen luvassa. Sen sijaan varma kevään merkki oli, kun bongariryhmä Rainer Mäkelä , Niklas Paulaniemi , Leevi Järvenpää , Lasse Kosonen , Joni Raivio , Petri Saari , Mari Kukkamäki sekä Sisko ja Jouko Hannu kokoontui havainnoimaan maakotkia tälle Nokian parhaalle muutonseuraamispaikalle. Sopiva sekoitus nuorta ja varttunutta lintuharrastajapolvea, joilla on yhteinen ominaisuus: Erehtymätön taito määrittää jokainen lintulaji. Kotkat muuttavat aurinkoisella säällä Kokemuksesta tiedettiin kotkien varma muuttosää: Helmikuun puolivälissä aurinkoisella säällä kannattaa laittaa kaukoputket asemiin ja tähyillä taivaalle. Rainer Mäkelä seurasi jo 80-luvulla kotkia silloin legendaariselta muutonseuraamispaikalta, Nokian vesitornin kattotasanteelta. Kun Rainer ilmestyy Nokian maisemiin, voi olla varma, että kotkia tai kurkia alkaa kohta näkyä! Saapuessani lauantaina Nokian ja Vesilahden merikotkakierrokselta pahasti myöhässä Alasenlahdelle Leevi Järvenpää kertoi, että oli nähty jo kiuru, kolme muuttavaa maakotkaa, useita merikotkia, harmaalokki ja sulassa 3 isokoskeloa. –Hyvin menee, kun olen nähnyt jo 10 maakotkaa tänä keväänä, Niklas Paulaniemi lisäsi. Niklas on nuori lintumies, joka on pelastanut kavereidensa kanssa 4 joutsenta tänä talvena ja saattanut ne hoitoon. Nämä nuoret eivät seiso tumput suorina. Kaikkiaan päivän mittaan Alasenlahdella havaittiin 8 paikallista ja kiertelevää merikotkaa. Lisäksi näin 4 merikotkaa ja harmaalokin Saviselällä ja yhden merikotkan Huhtaanselällä. Iltapäivällä harmaalokkien määrä oli kasvanut jo 45:een. Joukossa oli mukana yksi merilokki. Muuttajat pääasiassa nuoria kotkia Muuttavat maakotkat ovat pääosin nuoria tai esiaikuisia yksilöitä, jotka palaavat etelän ruokintapaikoilta tai muuttomatkoilta aina Etelä-Venäjältä saakka. Rengastustietojen mukaan valtaosa maakotkista muuttaa ensimmäisenä talvena pois Suomesta, jopa Ukrainaan asti. Pirkanmaan kotkaruokintapaikoilla talvehtii arviolta parikymmentä maakotkaa, joiden alkuperää selvitetään kuvaamalla kotkat jaloissa olevine värirengasyhdistelmineen. Haaskaruokintapaikoilla pyritään pitämään kotkat kotimaassa vaarallisten muuttomatkojen sijaan. Rengaslöytöjen rekisteröimistä kuolinsyistä vainon osuus on 34 prosenttia. Eniten rengastettuja kotkia on tapettu Suomessa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Pirkanmaalla talvehtii pohjoisen kotkia Rengastaja Harri Perälän ruokintapaikalla käy viisi maakotkaa ja kolme merikotkaa. Mies kuvasi piilokojusta ruokintapaikaltaan 7. kalenterivuoden maakotkan, jonka isäntämaaksi osoittautui Norja värirenkaiden perusteella. Kari Isokivijärvi tallensi kojusta ruokinnallaan käyvän maakotkan, joka oli rengastettu pesäpoikasena Inarissa kesällä 2005. Muuttomatkan sijaan tämäkin maakotka selvitti talven syömällä pirkanmaalaista possua. Maakotka palasi pesimään Pirkanmaalle 50 vuoden tauon jälkeen vuonna 2011 30-vuotisen talviruokinnan, tekopesärakentamisen ja valvonnan seurauksena. Viime vuonna Pirkanmaalla ei todettu yhtään varmistettua maakotkan pesintää. Merikotkilla sen sijaan pesintöjä oli kuusi.