Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

En minä tuosta kristillisestä kasvatuksesta…

En minä tuosta kristillisestä kasvatuksesta niin tiedä, eikö olisi parempi antaa lapsen itse aikanaan valita, mitä ajattelee uskonnosta ja Jumalasta. Tästä alkaa moni keskustelu kastekodissa. Usein vastaan pohtimalla, kuinka järkevää olisi estää lasta kuuntelemasta minkäänlaista musiikkia elämänsä ensimmäisinä viitenätoista vuotena, jotta hän voisi sitten itse päättää, millaisesta musiikista pitää. Minä ajattelen, että vain siihen voi ottaa kantaa, mistä jotain tietää. On osa lapsen oikeusturvaa, että hän saa tietää, mitä kristillinen usko tarkoittaa. Kun tietää, mistä on kysymys, voi aikanaan ratkaista, onko sillä merkitystä elämässä vai ei. Ovat ystäväperheet tätä kristillisen kasvatuksen luonnetta pohtineet enemmän tai vähemmän, minut joka tapauksessa on kutsuttu kummiksi neljälle lapselle. Suurella todennäköisyydellä olet sinäkin jonkun kummi. Olet minun tavallani vastannut "Tahdon", kun on kysytty: - Vanhemmat ja kummit, tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia, että tämä lapsi saa kristillisen kasvatuksen? Huh, huh! Vauvan pitäminen sylissä kastejuhlassa on useimmiten helppoa, lahjan antaminen synttärinäkin on ok, mutta kristillinen kasvatus! Netistä löytyy Kumminkaa.fi. Sieltä ideoita isoon tehtävään (kokeile myös oman seurakuntamme sivuilla hakua Kumminkaa): Kutsu kummilapsi yökylään. Vie kummilapsi metsäretkelle. Kummikahvit. “Tehdään mitä haluat” -päivä. Kirjoita kirje. Yhteinen projekti – linnunpönttö, leipominen, geokätkö… Osallistuminen kummileirille tai kummikirkkoon. Vie kummilapsi elokuviin. Kummilapsen kanssa peliin. Olisiko se vaikea kummius noin yksinkertaista – rakastaa lasta ja olla hänestä kiinnostunut? Jumala on rakkaus, siksi kaikki rakkaus kertoo myös Jumalasta – yleensä paremmin kuin mitkään sanat. Konfirmaatiossa olen saanut laskea käteni kummipoikani pään päälle ja liittyä siunaukseen – tuli olo, että kerrankin tässä jutussa jotain meni täsmälleen oikein. Yksi kummin oikeus on rukoilla kummilapsensa puolesta, sekään ei ole kovin vaikeaa: Rakas Jumala, pidä hyvää huolta kummilapsestani! En ole ylpeä siitä, millainen kummi olen, mutta siitä olen ylpeä, että saan olla kummi. Kummilapsistanikin olen ylpeä. Minä rakastan ja Jumala rakastaa. Jos olen sen saanut edes jotenkin ilmaistua, on jotain mennyt niin kuin pitikin.