Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Uusi laki mahdollistaisi eläimen tappamisen myrkyllä – laki sallisi myös pesien tuhoamisen, vaikka pesässä olisi poikasia – "Sivistysvaltiossa pitäisi ottaa huomioon myös eläinsuojelulliset reunaehdot"

Metsästyslain muutokset ovat astuneet voimaan porrastetusti. Hallitus kaavailee metsästyslainsäädäntöön muutoksia, jotka uhkaavat Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) mukaan vakavasti eläinten hyvinvointia. Hallitus esittää metsästyslakia muutettavaksi siten, että lakia ei enää sovellettaisi pesukarhuun, piisamiin, rämemajavaan eikä supikoiraan, jotka on Euroopan unionin lainsäädännössä määritelty haitallisiksi vieraslajeiksi. Metsästyslakia ei sovellettaisi enää myöskään minkkiin, joka on määritelty kansallisesti merkittäväksi haitalliseksi vieraslajiksi. Käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, että kyseisiä eläimiä saisi tappaa ilman metsästäjätutkintoa ja siihen kuuluvaa osaamista. –Koska haitallisiin vieraslajeihin luokitellut eläimet olisivat jatkossa rauhoittamattomia, ja siten kuka tahansa saisi tappaa niitä, on todennäköistä, että kaikilla pyyntiin osallistuvilla ihmisillä ei olisi riittäviä taitoja pyydystää ja lopettaa eläin siten, että se ei joudu kärsimään turhaan. Tämä on huoli, joka nostetaan esiin myös Suomen riistakeskuksen tuottamassa supikoiran kannanhoitosuunnitelmassa, sanoo eläinlääkäri ja SEY:n toiminnanjohtaja, Kati Pulli . Riistakeskuksen riistapäällikkö Mikko Toivola kertoo, että tehokkain tapa esimerkiksi supikoiran kannan pienentämiseen on osaava, tehokas ja jatkuva pyynti. –Osaavalla ja jatkuvalla pyynnillä voidaan saada ainakin paikallisia tyhjiöitä aikaan. Tämä on tällä hetkellä tehokkain tapa pienentää haitallisen vieraslajin kantaa. Toivola kertoo, että yksittäisen henkilön suorittamalla satunnaisella pyynnillä ei ole vaikutusta supikoiran kantaan. –En usko, että tällä mahdollisella lakimuutoksella on vaikutusta supikoiran kantaan, ainakaan nopeasti. Hallituksen ehdottamat lakimuutokset sallisivat myös piisamien pesien tuhoamisen, vaikka pesässä olisi poikasia Myös poikasten kanssa olevien supikoirien, minkkien, pesukarhujen ja rämemajavien rauhoitusaika poistuisi. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan rauhoittamattomia eläimiä saisi tappaa esimerkiksi myrkyllä ja sähköllä. SEY vaatii, että eläimille paljon kärsimystä aiheuttavien keinojen käyttö kielletään yksiselitteisesti jo lakitasolla. SEY:n näkemyksen mukaan tämänhetkinen metsästyslainsäädäntö ja sen toimeenpano eivät riittävästi ehkäise eläinten kärsimystä. SEY:n mukaan hallituksen esittämät metsästyslainsäädännön muutokset huonontaisivat tilannetta entisestään. SEY ei hyväksy hallituksen esittämiä metsästyslainsäädännön muutoksia. Maa- ja metsätalousministeriö lähetti 22. tammikuuta lausuntokierrokselle asetuksen, joka kieltää myrkkyjen ja sähkön käyttämisen supikoiran, minkin, piisamin, pesukarhun ja rämemajavan kohdalla. Ministeriö perustelee kieltoa sillä, että myrkyn ja sähkölaitteen käyttämistä esimerkiksi supikoiran tai muiden riistalajeista poistettavien nisäkkäiden tappamiseen nykyisin käytettävissä olevin menetelmin ei voida pitää eläinsuojelullisesti hyväksyttävänä. Lisäksi niiden käytöstä voi aiheutua vaaraa ihmisille sekä koti- ja muille eläimille. Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola näkee lakiehdotuksessa monia ongelmia. –Lakiehdotus sisältää merkittäviä eläinsuojelullisia ongelmia ja yksi näistä on poikaskuolemat. Olemme samaa mieltä SEY:n kanssa, että pesien tuhoamista ei pidä missään tapauksessa sallia. Joku tolkku pitää olla, Veistola korostaa. Veistola nostaa esiin myös toisen suuren ongelman. –Heti tappavat raudat ja loukut pitää ehdottomasti kieltää. Nämä ovat valvomattomia ja valikoimattomia pyyntimuotoja, eikä niitä pidä sallia. Pyydyksen asettaja ei pysty varmistumaan siitä, että meneekö pyydykseen haitallinen vieraslaji vai direktiivilaji, kuten esimerkiksi saukko. Veistola ei hyväksy myöskään eläinten myrkyttämistä –Täysin kestämätöntä. Myrkkypyydyksen asettaja ei pysty varmistumaan siitä, mikä eläin myrkkyyn menee. Yksi huomionarvoinen seikka on myös se, että jos jokin toinen eläin, kuten esimerkiksi petolintu, saalistaa myrkytetyn eläimen, niin myrkky siirtyy siihen. Kaikki valikoimattomat pyydykset pitää ehdottomasti kieltää lailla. Suomen luonnonsuojeluliitoon korosti maa- ja metsätalousvaliokunnalle osoittamassaan muistiossa, että eläinsuojeluyhdistyksiä täytyy vielä kuulla uuteen lakiin liittyen, ja näin myös tapahtuu. Muun muassa SEY:tä kuullaan lakiehdotukseen liittyen ensi viikolla. –Vieraslajien säädösmuutokset voivat aiheuttaa yleisössä epätietoisuutta siitä, kuka saa tappaa mitäkin lajia missä ja millä keinoilla. Sivistysvaltiossa pitäisi ottaa huomioon myös eläinsuojelulliset reunaehdot, kuten poikasia hoitava naaras sekä eettiset ja valikoivat pyyntimenetelmät, Veistola kiteyttää. Voit lukea hallituksen esityksen kokonaisuudessaan täältä .