Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Oliko järkeä panostaa Nokian kaupungin brändin kehittämiseen kymmeniä tuhansia euroja?

Erään määritelmän mukaan "brändi on yksinkertaistettuna muistijälki asiakkaan korvien välissä". Nokian kaupunki on nyt panostanut brändinsä kehittämiseen kymmeniä tuhansia euroja, mutta onko siinä mitään järkeä, kun tuon rahan olisi voinut käyttää moneen muuhunkin asiaan? Henkilökohtaisesti olen ainakin tähän asti käsittänyt brändin vain ja ainoastaan julkisuuskuvan kiillottamisena ja siitä nytkin tuntuu olevan kyse. Useimmiten olen törmännyt kahteen asiaan, jotka ulkopuolisille assosioituu kaupunkimme nimestä mieleen: matkapuhelin ja vesikriisi. Aktiivinen brändin hallinta jää vääjäämättä noiden varjoon, toki ajan myötä molemmat haalistuvat. Luettuani Nokian kaupungin brändikirjan läpi tulin siihen tulokseen, että opuksen laatijoiden pääasiallinen pyrkimys on houkutella Nokialle uusia asukkaita ja yrityksiä tämän avulla. Samalla perinteinen graafinen ohjeistus on saatu brändättyä ja präntättyä hiukan laajemmaksi dokumentiksi. Moni seikka on jäänyt minua häiritsemään tässä asiassa ja varsinkin siihen liittyvässä uutisoinnissa. Kaupunginjohtaja pitää uutisten mukaan päivänselvänä, että kunnat kilpailevat keskenään, mutta eivätkö kunnanjohtajat ole avainasemassa, jotta turha toiminta saataisiin loppumaan, sillä valtakunnallisesti katsottuna kuntien välinen kilpailu asukkaista ja yrityksistä ei tuota mitään muuta hyötyä kuin työtä markkinointialalle ja näin ollen se on pois hyvinvoinnin rakentamisesta, johon verovaroja kai lähtökohtaisesti kerätään? Mielestäni kuntien välinen kilpailu pitää hoitaa panostamalla ensin aidosti laatuun ja prosesseihin, jonka jälkeen voi asiallisesti tiedottaa eikä niin että aloitetaan julkisuuskuvan kiillottamisella. Toisaalta tiedottamisen, brändäyksen ja propaganda ero ei aina ole ihan yksiselitteinen. Eritoten kummastuttaa Nokian Uutisten toimittajan Anne Haapalaisen kommentti: "Harva tietää, että sitä on tehty kuukausia ja mukana on ollut ihan tavallisia nokialaisia". Johtuuko tietämättömyys siis kaupungin huonosta tiedottamisesta vai Nokian Uutisten vajavaisesta uutisoinnista? Jos brändin rakentamisessa asukkaiden ja yritysten osallistaminen oli merkityksellisessä roolissa ja heidän kontribuutionsa merkittävä, niin miksi tästä puolesta vaiettiin eikä tuotu uutisoinnissa selkeästi esiin, vaan keskityttiin korostamaan käytettyä markkinointitoimistoa? On hienoa, että kaupunki on kuunnellut sidosryhmiään, mutta jos kuuntelun ainoa tuotos on ollut logo ja toimittajaa lainatakseni pliisu slogan, niin onko resursointi silloin ollut perusteltu? Olisiko kaupungin markkinointipäällikkö voinut tehdä saman virkamiestyönä tai olisiko slogan voitu tilata joltakulta Junnu Vainio -palkinnon voittaneelta sanoittajalta ja logosta järjestää kouluihin piirustuskilpailu, jolloin kustannukset olisivat olleet murto-osa? Brändin pitää olla myös totuudellinen, jotta nykyiset nokialaiset voivat asettua sen taakse ja tämän seikan brändikirja ottaa itsestään selvyytenä tai jättää kokonaan huomioimatta. Brändikirjassa peräänkuulutetaan ylpeyttä, mutta en koe minkäänlaista ylpeyttä Häpeäsuon hoitamisesta, kirjaston kanssa uksimisesta tai siitä, että sitä mukaa kun lapseni siirtyvät päiväkodista ja koulusta seuraavaan, niin edellisen opinahjon rakennukset homeen vuoksi puretaan. Brändikirjassa totuuden mukaisesti mainitaan, että meiltä löytyy esimerkiksi jää- ja uimahalli, mutta jätetään mainitsematta, että asiallista palloiluhallia ei löydy, vaikka useampi joukkue pelaa ylimmällä sarjatasolla. Toinen täysin totuuden mukainen lause on "Nokialla on muihin kehyskuntiin verrattuna selkein kaupunkikeskusta". Väite on siis aivan tosi, mutta jos laajennetaan horisonttia valtakunnan tasolle, niin keskustamme ei yllä lähellekään kärkeä ja lauseen kirjoittaja tietää jo lausetta laatiessaan, että lukijalle todennäköisesti syntyy asiasta hiukan ruusuisempi kuva kuin mitä todellisuus on. Jos siis tällaisella brändillä saadaan houkuteltua uusia asukkaita, niin mikä on brändin laatijoiden vastuu, kun koko totuus valkenee muuttajille? Vai onko sillä enää mitään väliä, kun uudesta on tullut vanha, niin onhan se kovin vaivalloista lähteä vaihtamaan muualle ja brändi on siis tehnyt tehtävänsä? Tämä hanke ei ymmärtääkseni kuulu kaupungin lakisääteisiin tehtäviin, joten voinen olettaa, että investointipäätöksen tekijä on tehnyt takaisinmaksulaskelma. Onkohan tuossa laskelmassa perehdytty siihen, mikä on brändin merkitys asukkaiden ja yritysten muuttaessa? Jos nyt olisin itse aikeissa vaihtaa maisemaa, mikä tällaisen toiminnan seurauksena rupeaa tuntumaan aina vain houkuttelevammalta, niin en lähtisi lueskelemaan sloganeita, vaan miettisin ensin sellaisia asioita kuin työmarkkinat, veroäyri ja sosiaalinen turvaverkosto. Nokian muuttovoitto on ollut keskimäärin 133 henkilöä viimeisen 10 tilastoidun vuoden aikana (2008–2017) vaihdellen kuitenkin suuresti (7–235 henkilöä). Onko investointipäätöksen tekijä laatinut tavoitteet tämän hankkeen onnistumisen mittaamiselle tulevaisuudessa, niin että esimerkiksi jos seuraavan kolmen vuoden ajan muuttovoitto on ollut vähintään 200 henkilöä vuodessa, niin hanke on ollut onnistunut? Turhuuksien turhuus erästä muinaista opusta lainatakseni. Tässä vielä lista muutamista sloganeista lähialueelta, jotta kukin voi miettiä, mihin näistä mieluiten muuttaisi tai että onko jokin noista parempi tai huonompi kuin muut. Tai voihan tuota listaa käyttää visanakin, että kuka saa eniten oikein. Itse pitäisin kolmea jo kovana saavutuksena. - Rohkea edelläkävijä - Kunta joka sanoo kyllä! - Parempien palvelujen koti - Oksalla ylimmällä - Kun haluat palvelukseesi kaupungin - Täysi kymppi - Täällä syntyy uutta "Toisaalta tiedottamisen, brändäyksen ja propaganda ero ei aina ole ihan yksiselitteinen."