Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Teatteriennakko: Bernarda Alban talossa mies loistaa poissaolollaan eikä mitään sanota suoraan – Katso video

Näyttelijöiden ponnekkaat huudahdukset täyttävät Tehdas 108:n. Ilmassa on eläytymistä, kokeilemista ja ahkeraa harjoittelua. Etunäyttämön uusi näytelmä Bernarda Alban talo valmistuu kovaa vauhtia maaliskuun ensi-iltaa varten. Näytelmässä isoäitiä esittävä Anitta Forssén vuodattaa juuri lavalla omaa monologia. –Sano se loppuosa enemmän kuiskaten, ohjaaja Antton Nissinen pyytää Forssénin kajauttaessa vuorosanojaan. Näyttelijäkaarti harjoittelee uutta näytelmää neljä kertaa viikossa noin kahden kuukauden ajan. Näytöksiä tulee olemaan kahdeksan. Naisten roolit Espanjalaisen Federico Garcia Lorcan vuonna 1936 käsikirjoittama tragedia saa ensi-iltansa 10. maaliskuuta. Näytelmä käsittelee sosiaalisia paineita, ihmisten välisiä suhteita ja niiden ongelmallisuutta. Ohjaajina ovat Susanna Rämö ja Antton Nissinen. Näyttelijöitä on 15 ja he kaikki ovat naisia. –Tämä on hieno näytelmä, kun on naisille niin paljon rooleja. Harrasteteattereissa on paljon enemmän naisia kuin miehiä, mutta naisille ei ole aina niin paljon rooleja, taloudenhoitaja La Ponciaa esittävä Hannele Lepistö iloitsee. Vakavia teemoja Bernarda Alba on elämäänsä pettynyt leski, joka elää talossaan viiden aikuisen tyttärensä, äitinsä ja kahden palvelijattarensa kanssa. Ankara äiti ei osaa näyttää hellyyttä perheelleen, tai siltä se ainakin vaikuttaa. Talon vanhemmat naiset ovat pettyneitä elämäänsä ja nuoremmat eivät oikein ole edes päässeet aloittamaan omaansa. –Näytelmässä on pelkkiä vanhojapiikoja, leskiä ja naimattomia tyttäriä, ohjaaja Rämö paljastaa. –Läsnä on vahvasti se tosi asia, että miestä ei talossa ole, Nissinen lisää. Miehen poissaolo on näytelmän merkittävä osa ja sille näytelmä ohjaaja Nissisen mukaan rakentuukin. Keskeisiä teemoja ovat naisen asema, vanhempien valta päättää lastensa elämästä ja seksuaalisuuden kieltäminen. Bernarda Alban naimattomat tyttäret tahtoisivat ulos talosta elämään omaa elämäänsä – ja vihdoinkin naimisiin. Ilmassa on kyräilyä, kateutta, kolmiodraamaa ja menneiden haikailua. Mitään ei sanota suoraan. Kaikesta vain vihjaillaan. Näytelmässä käsitellään vaikeita tunteita ja muun muassa sitä, miksi ihmiset eivät tee niin kuin todella haluaisivat? Mikä estää heitä toteuttamasta todellisia halujaan? –Näytelmä on teemoiltaan vakava, mutta ei tätä kuitenkaan otsa rypyssä tehdä. Esitys voi liikuttaa ja itkettää, mutta myös naurattaa, Rämö pohjustaa. Juttu jatkuu videon jälkeen. Vahvaa visuaalisuutta Näytelmässä perheen isoäidillä on kaksi näyttelijää, vanha ja nuori, joita esittävät Forssén sekä Ulla Nissinen . –Sellaisena ne vanhat ihmiset ajattelevat itsensä. ”Tältä minä näytän, mutta sisälläni on nuori ihminen”, Forssén perustelee. Ohjaajien mukaan tarinaa kerrotaan myös musiikilla ja piirtoheittimen heijastuksia apuna käyttäen. Näytelmään on lisätty myös käsikirjoittaja Lorcan runoja hänen aiemmasta tuotannostaan. –Taiteellisesti meitä kiinnostaa kokeilla millä kaikilla eri tavoilla tarinaa voidaan kertoa. Esimerkiksi visuaalisesti – ilman puhetta. Tässä näytelmässä tuotetaan myös itse taustaääniä, Rämö kertoo. Kerronnallisuutta on rikastettu klovneilla, jotka täydentävät henkilöhahmojen kautta kerrottua tarinaa. –Klovneilla avataan henkilöiden sisäistä maailmaa ja paljastetaan mitä heidän päidensä sisällä liikkuu, Rämö paljastaa. Rohkeutta kokeilla Etunäyttämön näytelmät ovat saaneet osakseen mainetta ja kunniaa. Näistä lähihistorian esimerkkejä ovat Hallasuon kukka sekä Prinsessa Mikaela ja hänen valtakuntansa . Ohjaajapari toivoo menestystä ja lupaa yleisölle laadukkaan näytelmän. –Etunäyttämön linjaushan on, että voidaan kokeilla erilaisia asioita. Tämäkin näytelmä on esimerkiksi hyvin kaukana edellisestä, joka oli komedia, Rämö toteaa. Edit 4.2.19 klo 10.12: Korjattu nimi Bernarda Alba oikeaan muotoon.