Ladataan
Uutiset Vaalit Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Kivimiehenkadun Tredussa harjoitellaan "Suomen suurimmalla hiekkalaatikolla" – Täältä valmistuu tulevaisuuden toteuttajia

Mitä yhteistä on maarakentajalla, puutarhurilla, talonrakentajalla ja kivirakentajalla? Paljonkin, kuuluu vastaus. Ensinnäkin ne ovat ammatteja, joissa tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa, kärsivällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Toisekseen ne ovat ammatteja, joissa suurin osa työpäivästä vietetään ulkona. Mutta ennen kaikkea ne ovat ammatteja, joissa tehdään suunnitelmista totta. –Meiltä valmistuu toteuttajia. Sellaisia käsityöammattilaisia, jotka pystyvät työssään näkemään heti oman kädenjälkensä, vahvistaa Tredun (Tampereen seudun ammattiopisto) puutarha-alan opettaja Ulla Lilja . Harjoitusalustana 660 neliön hiekkalaatikko Seisomme Tredun Kivimiehenkadun toimipisteen harjoitustyötilassa, tiettävästi Suomen suurimman hiekkalaatikon reunalla. Kokoa sillä on 660 neliötä, ja syvyyttä lähes metrin verran. Alue on jaettu kolmeen osaan. Yhdellä kaistaleella harjoittelevat tulevat kivirakentajat, keskimmäisellä osuudella puutarhuriksi tai puistopuutarhuriksi valmistuvat. Alueen toiseen reunaan kaivetut kuopat ja niihin valetut betonianturit kertovat, että tämä osuus on pyhitetty tuleville talonrakentajille. Kivimiehenkadulla juhlitaan tänä vuonna opinahjon kymmenettä toimintavuotta. Jo Tredua edeltäneen Pirkon (Pirkanmaan ammattiopisto) aikaan täällä on koulutettu erilaisten erikoisalojen ammattilaisia, kuten nuohoojia. Nykyään saman katon alla opiskellaan puutarha- ja rakennusalaa eri osaamisaloineen, ja se on tehnyt opintojen osien yhdistelemisen helpoksi. Yritykset arvostavat moniosaajia, joten esimerkiksi kivirakentajien on hyvä hallita myös tavallisempia istutustöitä, ja toisaalta puutarhurilta voidaan odottaa kivetyksen tai puutarhan kivimuurin tekemistä. Arvostuksesta kertoo muun muassa se, että opiskelijoiden työllistymisaste on hyvä, joskin puutarhurien ja kivirakentajien työt ovat usein kausiluontoisia. Niinpä osa opiskeleekin samalla jotain muutakin, esimerkiksi kiinteistönhuoltoalaa, jossa töitä voi tehdä talvellakin. Mitä tulee hiekkahallin jälkeen? Kun muutaman vuoden päästä Kankaantaankadulle valmistuu uusi toisen asteen opiskelijoiden kampus, Kivimiehenkadun toimitilat on tarkoitus siirtää sinne . Samalla hiekkahalli jäänee oppimiskäytössä historiaan, ja huoli käytännön harjoittelun järjestämisestä talviaikaan on opettajien keskuudessa kova. Kuten "kivimiesten" opettaja Petri Visanen asian ilmaisee, ei kivetysten pohjatöitä ja käsinlatomista voi lumen peittämällä, jäätyneellä maalla voi harjoitella. Tilojen pienentyminen askarruttaa opettajia myös maarakennuksen puolella. Kivimiehenkadulla tonttia riittää ja koska ympäristöä ei ole kuluneen vuosikymmenen aikana rakennettu valmiiksi, se on ollut oiva harjoittelupaikka opiskelijoille. He ovat rakentaneet rakennuksen taakse muun muassa useamman sadan metrin pituisen kävelytien. –Harjoitustyömaita varmaan löytyy, sillä kun katsoo Pirkanmaallakin ympärilleen, aina jossain kaivetaan jotakin. Mutta maarakennuskoneenkuljettajan pitää osata myös kaluston huoltotöitä, ja siksi tarvitaan halli, johon koneet mahtuvat, sanoo opettaja Toni Salo . Jos tiloista nipistetään, niin sitten on vain kehitettävä uusia tapoja opiskella ja syvennettävä yhteistyötä alan yritysten kanssa, sanoo toimipistevastaava Marja Lehtisaari . Siihenhän ammattikoulutuksen ammattilaiset ovat viime vuosien aikana jo tottuneet. On tullut henkilökohtaiset opintopolut, joissa jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma omien taitojen mukaisesti. Perinteisten oppisopimuskoulutusten rinnalle on tullut mahdollisuus suorittaa osa opinnoista työelämässä joko palkattomalla koulutussopimuksella tai palkallisella välioppisopimuksella. Viimeisimmät suuret muutokset toi ammatillisen koulutuksen reformi, jonka myötä nuoriso- ja aikuiskoulutus yhdistyivät ja jossa pyritään ohjaamaan opiskelua entistä enemmän työssä tapahtuvaan oppimiseen. –Määrärahoja on vähennetty, joten meidän on ajateltava koko ajan kustannustehokkaammin ja tarkasteltava tutkintojen sisältöä siltä kannalta, että mitä osa-alueita voi suorittaa työssä oppimalla. Yritysyhteistyö toimii hyvin, ja uutena asiana olemme tuoneet esiin mahdollisuutemme toimia testiympäristönä erilaisille komponenteille, työkaluille ja vaikka kivilaaduille, Lehtisaari jatkaa. Reissaamista Kivimiehenkadun ja Nokian lukion välillä Siirtyessämme tulevien talonrakentajien maailmaan vastaan tulee Tredun yrityskoordinaattori Sami Hasila . Hänen tehtävänään on hoitaa yritysyhteistyön kokonaiskuvioita, kun taas esimerkiksi asiakastyöt tilataan yleensä opettajien kautta. Talonrakennusalan opettaja Tero Tuominen esittelee viimeistä piirtoa vaille valmista saunarakennusta ja kertoo, että aikuisopiskelijat keskittyvät nimenomaan asiakkaille tehtäviin kohteisiin. Homma toimii pähkinänkuoressa niin, että kun asiakas ja Tredu pääsevät sopimukseen asiakkaan toiveesta, hinnasta ja aikataulusta, Tuominen suunnittelee kohteen ja opiskelijat toteuttavat sen. –Aikuisopiskelijoilla on yleensä jo sen verran tietoa ja taitoa, että perustutkinnon kesto on kaksi vuotta. Moni valmistuu nopeamminkin, jos on esimerkiksi tehnyt näitä töitä jo pitkään, mutta se tutkintotodistus puuttuu. Talonrakentajien nuoriso-opiskelijoista useampikin tähtää sekä ammattitutkintoon että ylioppilastodistukseen. Kaksoistutkinnon suorittaminen tarkoittaa reissaamista Kivimiehenkadun ja Nokian lukion välillä, ja yksi etu Kankaantaankadulle siirtymisessä olisikin se, että samalle tontille mahdollisesti rakentuva lukio todennäköisesti lisäisi kaksoistutkintoa opiskelevien määrää. Kaksoistutkintoa opiskelevia löytyy myös sähkö- ja automaatioalan opiskelijoista, vieläpä enemmän kuin rakennusalan puolelta. Kankaantaankadulta siirrettiin syksyllä reilut sata opiskelijaa Kivimiehenkadulle väistötiloihin, joihin on rakennettu sähkö- ja automaatiopuolen oppimisympäristö. Reilun vuoden päästä sähköasentajaksi valmistuva Ali Al-Zeiny harjoittelee parhaillaan teollista asennusta, ja kertoo hakevansa valmistuttuaan ammattikorkeakouluun lukemaan sähköinsinööriksi. –Minua kiinnostavat erityisesti asuintalojen ja muiden rakennusten energiaratkaisut. Haluaisin saada työpaikan jostain isosta firmasta, yrittäjänä en ainakaan tällä hetkellä näe itseäni, hän sanoo. Sähkö- ja automaatioalan opettaja Jouni Vuorela uskoo, että ammattikorkeakoulun ovet avautuvat kyllä niin Al-Zeinylle kuin muillekin jatko-opintoja suunnitteleville, joita on yleensä noin neljännes valmistuvista. –Ammattiopistosta valmistuvat otetaan tänä päivänä ammattikorkeakouluissa lähes avosylin vastaan. Hyvä pohja edesauttaa opinnoista suoriutumista ja koska ala on jo tuttu ja omaksi koettu, ei keskeyttäjiä juurikaan ole. Perustettu vuonna 2009. Opiskelumahdollisuudet: Puutarha-alan perustutkinto, josta valmistutaan puutarhuriksi, ja ammattitutkinto, josta valmistutaan puistopuutarhuriksi. Rakennusalan perustutkinto. Kivialan osaamisalalta valmistutaan kivirakentajaksi, maarakennuksen osaamisalalta maarakentajaksi, maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisalalta maarakennuskoneenkuljettajaksi ja talonrakennuksen osaamisalalta talonrakentajaksi. Sähkö- ja automaatioalan perus- ja ammattitutkinto. Osaamisalan perusteella valmistutaan automaatioasentajaksi, sähköasentajaksi tai kone- ja sähköasentajaksi. Lisäksi kuuden kuukauden mittaisena lyhytkoulutuksena pihakivien asennuksen perusteet, jossa opitaan perustaidot piha- ja katukiveyksien asentamiseen.