Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Uusi keskustan kaava on keskittynyt vain mahdollisten kiinteistöjen rakentamiseen eikä lainkaan ulkona tapahtuvaan urheiluun ja virkistäytymiseen

Tiistaina (15.1.2019) Nokian kaupunki esitteli keskustan osayleiskaavamuutosta sekä asemakaavamuutosta lukion ja Tredun kiinteistöillä. Taas jälleen kerran tuntui siltä, että tilaisuus järjestettiin, jotta voitaisiin ylpeänä kertoa sellaisen järjestettäneen. Kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen oli kuin lammas susilauman edessä kertomassa yksin tilanteesta. Paikalla olisi pitänyt vähintään olla vastaava sivistysjohtaja Pauliina Pikka , tilapalvelupäällikkö Jari Lehtonen sekä kaupunginjohtaja Eero Väätäinen . Ei olisi ollut pahitteeksi olla muutamia puolueidenkin edustajia. Keskustan osayleiskaavamuutos on käytännössä edennyt aivan samalla tapaa kuin viime keväänä esiteltiin. Suoranaisesti kaavassa ei nyt näy yhtenäiskoulua, mutta kaava-alue on edelleen yhtä iso. Nyt vaarana on, että tällaisenaan toteutuva kaava mahdollistaa minkä tahansa julkisten palveluiden rakentamisen (PY-kaava-alueena) – oli se sitten suurkoulu, urheiluhalli, vanhainkoti tai vaikkapa ostoskeskus. Kaavassa ei siis rajata rakentamista urheilu- ja virkistyskäyttöön. Kaava-alue on myös mahdottoman laaja, joka käytännössä avaa Penttilänpuiston koko itäpuolen rakentamiselle. Puhetta herättänyt monitoimihallikin on tulossa nyt Tredun tontille, joten herää kysymys, mitä siis on suunnitteilla Penttilänpuistoon? Viime keväänä Nokian kaupungille luovutettiin adressi ”Ei jättikoulua puistoon Nokialla”. Se keräsi huomattavat 603 nimeä. Adressi ei pitänyt sisällään vain koulun rakentamista Penttilänpuistoon. Sen merkittävimmät kohdat olivat: 1) Penttilänpuiston säilyttäminen nykyisessä laajuudessaan virkistyskäytössä, 2) rakennustaiteellisten ja kulttuuriympäristökokonaisuuden kannalta arvokkaiden koulurakennusten säilyttäminen sekä 3) kouluyksikön koko. Adressissa painottettiin siis myös Kankaantaan koulun ja lukion vanhan rakennuksen arvoja. Myös Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut viranomaisneuvottelujen yhteydessä (31.1.2018), että ”Koulurakennuksissa on oma, erityinen arvonsa, joka on todettu myös aiemmissa selvityksissä. Arvokysymys tulee käsitellä kaavoituksen yhteydessä.” Nyt kaavatyötä tehtäessä ei ole tehty kulttuurihistoriallista selvitystyötä eikä rakennusten inventointia. Adressi otti lisäksi kantaa myös koulun liian suureen kokoon. Edelleen Nokian lukion tontille ollaan suunnittelemassa suurta yhtenäiskoulua, joka todellisuudessa toisi ahtaalle kukkulalle suuria ongelmia. Tällaisenaan läpimenevä keskustan osayleiskaamuutosesitys poistaa tulevaisuudessa alueelta suuren osan pihapelailuun ja -urheiluun liittyviä toimintoja. Alueelta poistuisi koripallo- ja tenniskenttä, suuri hiekkakenttä ja siten myös jääkenttä, hiihtoyhdysreitti Penttilänpuiston länsipuolelta itäpuolelle ja edelleen keskusurheilukentälle sekä siirtymäväylät frisbee golf -pelaajille Vihnusjärven rantapuolelta Penttilänpuiston puolelle. Kaava on siis keskittynyt vain mahdollisten kiinteistöjen rakentamiseen ei lainkaan ulkona tapahtuvaan urheiluun ja virkistäytymiseen. Osayleiskaavamuutoksen seuraavaan vaiheeseen ryhdytään pian ja toivoisinkin mahdollisimman monen antavan kirjallisia kommentteja kaupunkikehityspalveluille sekä Hannu Eerikäiselle. Lisäksi on pakko kommentoida Kankaantaan koulun kuntoraporttia, joka valmistui loppuvuodesta. Jos yhtään on tietoa vanhojen rakennusten toimivuudesta, niin käytännössä raportti kuvaa hyvin vanhan rakennuksen korjaustoimenpiteitä, kun peruskorjaus on jäänyt tekemättä. Suurin osa ongelmista näyttäisi olevan seurausta maanpinnan kallistuksista, perusmuurien vedeneristyksen ja salaojituksen puutteellisuudesta sekä kattovesien hallinnasta. Eli peruskauraa, mitä tulee rakennusten ylläpitoon. Tämä peruskaura on ollut kaupungin tiedossa vuosia, mutta asialle ei ole tehty mitään. Nyt sitten ollaan vellit housussa kustannusten kanssa ja poliitikot toteavat vain, että ”ei ole rahaa”. Raportin mukaan ”uudisrakentaminen on elinkaarikustannuksiltaan (vertailu 50v.) kallein vaihtoehto verrattuna kevyeen ylläpitokorjaukseen tai koulun perusparannukseen”. Ei se uudisrakentaminenkaan takaa nykypäivänä riskitöntä rakentamista. Raportissa myös todettiin, että: "Tiivistyskorjaus on korjauksen onnistumisen kannalta suurempiriskinen kuin rakenteiden uusiminen." Joulukuussa Kankaantaan koulun vanhemmille tuli tiedote tilapalvelupäälliköltä, että näihin tiivistyskorjauksiin ryhdyttäisiin. Että näin Nokialla toimitaan arvorakennusten kanssa.