Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Vielä 60 vuotta sitten naakkoja ei ollut Nokialla lainkaan – nyt kanta on kasvanut valtavaksi

Kun joulukuun aamuhämärissä seurasimme 700 naakan jättiparvea lentelemässä edestakaisin Nokian keskustan yllä, tuli miettineeksi, onko naakasta tullut jo Nokian runsaslukuisin lintu. Leevi Järvenpääkin laski Kankaantakana 850 naakkaa. Tammikuun 9. päivänä naakkoja löytyi lisäksi Sarkolasta 200 yksilöä, Tottijärveltä 180 ja Siurosta 50. Pikkuvarpusia samalla eteläpään kierroksella näkyi Sorvassa 20, Tervasuolla 10 ja Jouttijärvellä 40. Muutos on Nokiallakin ollut hämmästyttävä, sillä keskustan ja Pitkäniemen ensimmäisessä talvilintulaskennassa 30.12.1956 Hannu Karhe ja Petter Portin eivät havainneet ainuttakaan naakkaa eivätkä yhtään nykyään yleistä pikkuvarpustakaan. Myös Kauniaisten ensimmäisessä laskennassa 4.1.1959 naakka oli tuntematon, samoin pikkuvarpunen. Sen sijaan varpusia löytyi silloin vielä 96 ja peltopyitäkin 9. Naakan kannaksi arvioitiin 1900-luvun puolivälissä 17 000 paria. Nykyarvio on noin 110 000 paria. Runsastumisen syyt ovat Suomen Lintuatlaksen mukaan ”hämärän peitossa”. Tutkimuksiin perustuvaa näyttöä ei ole. Vain arvioita ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta talvikuolleisuuden pienenemisestä, jäteasemien ja ruokintapaikkojen merkityksestä. Jos naakka ei ole Nokialla runsaslukuisin laji, niin kärkipaikoilla se kuitenkin on keltasirkun, sinitiaisen, pikkuvarpusen kanssa. Pihlajanmarjatalvina järjestys voi tosin muuttua satapäisten rastas – ja tilhiparvien herkutellessa pyhän puun marjoilla. Valtakunnallinen Pihabongaus järjestetään taas tammikuun viimeisenä viikonloppuna 25.–27. tammikuuta, jolloin selviää ainakin osittain Nokian tilanne. Viime vuoden Pihabongauksessa koko maassa naakkoja laskettiin 35 044 ja pikkuvarpusia 40 945 yksilöä. Naakka kuumentaa ja jakaa mielipiteitä Naakka lienee merimetson ohella kaikkein eniten tunteita kuumentava ja mielipiteitä jakava lintu. Viljelijäväestö on kokenut valtaisat naakkaparvet sietämättömänä häiriönä ja maatalousvahinkojen aiheuttajana, minkä seurauksena naakan ympärivuotinen rauhoitus purettiin, mutta pesimäaikana naakka on edelleen rauhoitettu. Birdlife puolestaan ei puoltanut naakan rauhoituksen poistoa, vaan esitti kaikkien lajien siirtämistä luonnonsuojelulailla rauhoitetuiksi. ”Lajien aiheuttamia haittoja ei pystytä hallitsemaan lintuja tappamalla, vaan pitää kehittää keinoja, joilla haittoja voidaan hillitä ja estää.” Naakka oli vuosikaudet yksi tutkimuslajeistamme, jota seurattiin ja rengastettiin yli sadassa naakkojen erikoispöntössä. Kaikkiaan naakkatyöparini Pekka Lehmusvuori rengasti 5 292 naakkaa, joista rengaslöytöjä saimme muun muassa naakkojen talvialueilta Hollannista ja Saksasta. Ilmeisesti pääosa muuttonaakoista talvehtii Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Nykyään yhä suurempi osa näyttää jättävän syysmuuton kokonaan väliin, mistä oli osoituksena joulukuussa 3 000 naakan parvi Tarastenjärvellä ja naakan suurparvet Nokiallakin. Naakka on sosiaalinen yhdyskuntalintu Naakkakannan valtava kasvu on kääntynyt valitettavasti lajia itseään kohtaan, sillä naakka on varsin mielenkiintoinen ja älykäs yhdyskuntalintu, jonka sosiaalisuudessa, käyttäytymisessä, kosiomenoissa ja ääntelyssä on paljon ihmeteltävää. Naakka muodostaa elinikäisen parisuhteen kihlautumalla 8 kuukauden ikäisenä, mutta pesinnän se aloittaa yleensä vasta 2-vuotiaana. Naakkayhdyskunnassa vallitsee tarkka arvojärjestys, jota seurasimme omillakin pönttöpaikoillamme. Arvoasteikossa ylin pari istui pesäkoivikossa aina korkeimmalla, valitsi parhaan pesäpöntön sekä aloitti muninnan ensimmäisenä ja sai maailmalle suurimmat poikueet, yleensä 6 poikasta, kun yhdyskunnan muilla pareilla pesään munittiin 2–4 munaa. Nobelin palkinnon saaneen itävaltalaisen lääkärin, biologin ja etologian uranuurtajan Konrad Lorenzin naakkatutkimukset omilla naakkayhdyskunnillaan ovat avanneet kokonaan uuden ikkunan lintujen ihmeelliseen maailmaan.