Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Nokialaiskouluissakin puhutaan Sanomalehtiviikolla vaikuttamisesta: "Yllättävintä oli se, että joillekin todella maksetaan väärän tiedon antamisesta."

Jos vielä reilut parikymmentä vuotta sitten oli vain TV, radio, sanomalehdet, niin nyt on TV, radio, sanomalehdet, internet ja sosiaalinen media. Tätä nykyä lapset ja nuoret ovat aina askeleen edellä sosiaalisen median käytössä. Kun aikuinen ottaa jonkun kanavan haltuun, ovat nuoret jo siirtyneet käyttämään seuraavaa. Facebook on tästä mainio esimerkki. Kun vanhemmat alkoivat mekastaa Facebookissa, nuoret siirtyivät käyttämään Instagramia ja Snapchattia. Vaikka nuoret monissa some-asioissa saavatkin tätä nykyä opettaa vanhempiaan, tarvitsevat he vielä sentään joissain asioissa meidän vanhempienkin opastusta. Siksi mediakasvatus alkaa jo päiväkoti-iässä. Kankaantaan koulun 6 B -luokan opettaja Juho Jussila kertoo, että 6. luokkalaiset ovat lukuvuoden mittaan muun muassa harjoitelleet tiedonhakua eri lähteistä. Olennaista on ollut tarkistaa useammasta lähteestä, onko tieto totta. Opettaja on myös käynyt oppilaiden kanssa läpi nettietikettiä, eli kuinka internetissä kuuluu käyttäytyä. Mitä kannattaa jakaa nettiin ja minne kaikkialle jaettu tieto voi päätyä. – Tarkoitus on ennemminkin herättää ajatuksia, kuin tarjota valmiita vastauksia, Jussila sanoo. 6. luokkalaiset Milka Soitiala , Moona Salmi , Minttu Törmänen ja Emma Poutiainen kertovat lukevansa sanomalehtiä melko harvoin, mutta joskus kuitenkin. Tytöt arvelevat kuitenkin, että siihen mitä sanomalehdessä lukee, voi melko varmasti luottaa. Vapaa-ajallaan tytöt katselevat tv:stä sarjoja. Milka sanoo kuuntelevansa aamuisin myös uutiset. Radiota tulee kuunneltua lähinnä automatkoilla. Milka, Moona, Minttu ja Emma käyttävät kaikki Snapchattia ja WhatsAppia. Kaikki, lukuun ottamatta Emmaa, käyttävät myös Instagramia. – Joskus me katotaan myös YouTube-videoita. Videossa pitää olla kiinnostava otsikko, jotta sen haluaa katsoa, Milka sanoo. Tytöt tietävät, että YouTube-videot saattavat olla ikään kuin mainoksia, jos niissä lukee "kaupallinen yhteistyö". Lukiossa medialukutaitoa opetetaan lähinnä äidinkielen ja kuvaamataidon tunneilla. Nokian lukion äidinkielen opettaja Paula Jalo sanoo, että äidinkielen opettajat ovat tätä nykyä monen asian vartijoita. Se saattaa olla joskus haastavaa, sillä kuten sanottu, nuoret ovat tottuneet käyttämään nettiä pienestä pitäen, toisin kuin vanhempansa. Uusia sovelluksia putkahtelee kuin sieniä sateella. Nuoret osaavat käyttää niitä taidokkaasti jo ennen kuin vanhemmat ovat edes kuulleet niistä. Äidinkielen preppauskurssia käyvistä abiturienttitytöistä suurin osa käyttää sosiaalisessa mediassa vain Instagramia ja Snapchattia. Pojat käyttävät lähinnä vain Snapchattia. Facebook on nuorten mielestä auttamattoman vanhanaikainen. Televisionkin on suurelta osalta korvannut Netflix, joka tarjoaa elokuvia ja televisiosarjoja suoratoistona vastaanottajille. Televisio ei kuulemma ylipäänsä kuulu enää nykyopiskelijoiden asuntojen kalusteisiin. Heille riittää läppäri. Nämä lukiolaisnuoret eivät juurikaan seuraa blogeja, vlogeja tai tubettajia. Jos he kuitenkin joskus sattuvat katsomaan tai lukemaan jonkun edellisestä, tietävät he, että blogin, vlogin tai You Tube -videon tekijälle on saatettu maksaa tai hän on voinut saada työstään palkaksi joitain tuotteita. Silloin palkkio on myös saattanut vaikuttaa videon tai kirjoituksen sisältöön. Medialukutaidon tavoitteena on opettaa suhtautumaan kriittisesti eri medioiden välittämiin sisältöihin. Medialukutaito opettaa myös pohtimaan viestinnän eettisiä ja esteettisiä arvoja. Abiturienttien mielestä yksi yllättävin tieto, jonka he lukioaikana ovat oppineet, on se, että joillekin todella maksetaan väärän tiedon antamisesta. Yo-kirjoituksia edeltävän äidinkielen preppauskurssin opetusmateriaali on sisältänyt paljon esimerkiksi tv-mainosten ja vaalivideoiden analysointia vaikuttamisen kannalta. Kurssilla oppilaiden huomio on kiinnitetty myös siihen, että viestintä ei perustu pelkästään sanojen merkityksiin, vaan myös eleillä, ilmeillä, vartalon asennolla ja äänenpainoilla on suuri merkitys. Kurssin aikana opiskelijat ovat analysoineet myös radio-ohjelmia. – Kielen käyttö on muuttunut. Ennen radiossa puhuttiin todella huoliteltua kieltä. Nykyään radiotoimittajat saattavat vaikka kiroilla ja esimerkiksi säätiedotuksissa saatetaan käyttää hyvinkin lennokasta kieltä. Nuoria aina varoitellaan siitä, että pitää tarkkaan miettiä, mitä nettiin laittaa, koska siellä kaikki on ja pysyy. Esimerkiksi typerän kuva julkaiseminen saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa vaikka siihen, saako töitä. – Uskon, että tämä ei enää ole niin tiukkaa, kuin joitakin vuosia sitten. Nimittäin nykyiset esimiehet alkavat olla jo sitä ikäpolvea, joka on itsekin saattanut julkaista itsestään jotain vähemmän tyylikästä, Paula Jalo sanoo. Sanomalehtiviikkoa vietetään 28.1.–1.2.2019. Vaalikevään kunniaksi vuoden 2019 Sanomalehtiviikon teema on vaikuttaminen. Tavoitteena on kannustaa lapsia ja nuoria osallistumaan. Tarkoitus on myös tuoda esiin median monisuuntaista roolia vaikuttamisen välineenä.