Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Panther on Pirkkalan lentokenttäpalokunnan uusi ylpeydenaihe: Pienkone on pirstaleina, jos tällä tykillä täräyttää - katso video

Olkoonkin, että tämä saattaa olla aivan järisyttävän rajusti liioitteleva paloauton ylistys, mutta Pirkkalan lentoasemalla on nyt sellainen laite, jolla - jos ei pidä varaansa - voi vahingossa sammuttaa palavan menneisyytensä lisäksi tulevaisuuden haaveensakin. Toivottavasti tämä tieto auttaa myös poistamaan mahdollisimman monen ihmisen lentopelon. Tuon kavalan tunteen, jota on vaikea lievittää siitäkin huolimatta, että esimerkiksi meillä Suomessa asiat ovat erinomaisella tolalla. Finnair kun on maailman turvallisin lentoyhtiö. Sitä paitsi myös toiseksi parhaat lentoyhtiöt voivat olla hyvillään siksi, että vaikka lentokoneita on taivaat täynnä, se on silti maailman turvallisin liikenneväline. Tärkeä osa turvallisuutta ovat säntillisesti tehdyt lentokoneiden huoltotyöt, mutta yksikään kone ei nouse eikä laskeudu, ellei sillä ole turvanaan asiansaosaava pelastushenkilöstö kalustoineen. Siten Tampere-Pirkkalan kentällä asiat ovat nyt paremmin kuin hyvin. Uusi Panther -merkkinen paloauto tuotiin talliin joulukuun puolivälissä ja otetaan käyttöön aivan näinä päivinä. Itävaltalaisvalmisteinen erikoisauto on lajissaan maailman paras. Siksi esimerkiksi Helsinki-Vantaalla ei muunlaisia olekaan. –Meille tulee tämän vuoden aikana vielä toinen tällainen Panther ja sen lisäksi meillä on Helsingistä saatu edellisen mallisarjan Panther, kertoo omalla työvuorollaan Pantherin kuljettajan paikalla istuva nokialainen Vesa Mäkinen. –Kaiken kaikkiaan meillä on käytössä yhteensä neljä paloautoa. Uusi Panther toimitettiin Rosenbauerin tehtaalta täysin valmiina. Mukana saapuivat tehtaan omat kouluttajat, jotka pitivät huolen siitä, että auton koko tekniikka kaikkine ominaisuuksineen on pelastushenkilöstön hallussa. Neljäntoista vuoden työkokemuksellaan Mäkinen vakuuttaa, että Panther on helppo käyttää. Esimerkiksi kuljettajan oven vieressä sijaitsevan luukun alla on starttinappula, josta auton voi käynnistää varusteita pukiessaan. Samalla napinpainalluksella automatiikka irrottaa myös akkujen latauskaapelin ja sytyttää siniset vilkut. Vaikka auto painaa 36 tonnia, se on silti hämmästyttävän nopea. Täydessä lastissa sen mukana kulkee 12 500 litraa vettä, 1500 litraa raakavaahtoa ja 250 kiloa sammutusjauhetta, mutta siitä huolimatta 750 hevosvoimaa kiidättävät auton kiitotien päähän vaaditussa neljässä minuutissa. –Tarvittaessa jopa vieläkin nopeammin. Se on todellakin tehty tähän hommaan, Mäkinen sanoo hymyssä suin. Liikkeelle lähtiessä päälle kytkettävä lämpökamera kertoo heti ovatko esimerkiksi koneen jarrut kuumentuneet. Ihan kohteen viereen ei edes tarvitse mennä, sillä kattotykillä sammutusaine lentää 120 metrin päähän. Tavaraa tulee putkesta 9000 litraa minuutissa, eli kohteen sammutus tapahtuu hyvin nopeasti etenkin kalvovaahdon huolehtiessa palon tukahduttamisesta. –Kattotykillä ammuttaessa paine on niin kova, että sitä ei voi edes käyttää pienkoneiden sammuttamiseen. Niiden rakenne ei kestä sitä, vaan ne hajoaisivat. Siksi autossa on myös keulatykki pienempiä kohteita varten. Tampere-Pirkkalan lentokentän kunnossapidossa työskentelee reilut parikymmentä henkilöä. Palomiehiä on minimissään kolme per kaksitoistatuntinen työvuoro. Lentoluokituksessa Pirkkala on luokan 7 kenttä, mutta tarvittaessa luokitus pystytään nostamaan Helsingin tasolle eli yhdeksään pyytämällä virka-apua Satakunnan lennostolta. Onnettomuusvaaran uhatessa lennonjohto painaa hälytysnappia. Hätäkeskus jakaa tiedon viranomaisradioverkko VIRVEen. Kentän oma miehistö on valmiina lähtöön muutamassa sekunnissa ja valmiudessa ovat myös Pirkkalan palokunta, Pirkkalan VPK sekä Nokian palokunta ynnä asemien ambulanssit, jotka nekin säntäävät apuun tilanteen vaatiessa. Onneksi tilanteita tulee harvoin. Omien työvuosiensa ajalta Mäkisellä on lähes pelkästään iloista kerrottavaa. –On ollut vaaratilanteita, joissa pienkoneita on pyörähtänyt ulos kiitotieltä, mutta mitään sen vakavampaa ei ole sattunut, Mäkinen sanoo ja koputtaa pöydän pintaa. Kentän kunnossapidossa muutakin työtä riittää yllin kyllin, eikä töihin tullessa erityisesti jännitä. Mäkinen kuitenkin myöntää, että aina kun hälytys soi, pieni jännitys iskee. Kysymys kuuluu saako sitä mitenkään lievennettyä? –Saa, Mäkinen sanoo. –Harjoittelemalla jatkuvasti. "On ollut vaaratilanteita, joissa pienkoneita on pyörähtänyt ulos kiitotieltä, mutta mitään sen vakavampaa ei ole sattunut."