Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone Vaalit

Suomen toiseksi pienimmän lintulajin edustaja jäi talvehtimaan Maatialaan – ensivaikutelmana peukaloisen voi sekoittaa puikkelehtivaan hiireen

Pikkuruinen peukaloinen on jäänyt talvehtimaan Nokialle. Nokian Lintukoulun laskijat Anne Viitalaakso , Tuuli Mäkinen ja Tuulia Viitasaari löysivät 4. tammikuuta Pitkäniemen laskentareitillään Maatialan venerannassa epätavallisen talvivieraan, peukaloisen, joka oli helppo tunnistaa jo rätisevästä varoittelustaan ”tserrrr”! Peukaloinen liikkuu vikkelästi tiheiköissä, jolloin sitä ei ole helppo huomata. Ensivaikutelma on usein puikkelehtivasta hiirestä. Peukaloinen, maamme toiseksi pienin lintu, talvehtii normaalisti Keski-Euroopassa ja käyttää ravintonaan hyönteisiä ja muita selkärangattomia eläimiä. Toivottavasti peukaloinen löytää Maatialasta ruokintapaikan, jossa olisi tarjolla hienoksi jauhettua pähkinämurskaa. Muutoin noutaja saapuu. Pähkinämurskalla selvisi punarintakin talven yli tutulla ruokintapaikalla. Peukaloinen on runsastunut lämpimien talvien seurauksena, mutta toisaalta ankarat talvet Euroopan talvehtimisalueilla verottavat pesimäkantaamme, mikä on voitu todentaa linjalaskennoissa. Toinenkin mielenkiintoinen vieras löytyi Maatialasta, kun Vihnusojalla sukelteli pirteä koskikara. Kirkon–Pitkäniemen reitillä talvilaskentaa jo vuodesta 1956 Nokian kirkon–Pitkäniemen 7 kilometrin mittainen laskentareitti on erityisen mielenkiintoinen, sillä tätä Petter Portinin ja Hannu Karhen aloittamaa talvilintulaskentareittiä on kuljettu jo vuodesta 1956. Pitkä havaintosarja kertoo Nokiankin muuttuvasta linnustosta. Tammikuun laskentareitillä näkyi selvästi talviruokintalajien menestys: talitiaisia laskettiin 35, mustarastaita 2, viherpeippoja 34, punatulkkuja 8, pyrstötiaisia 12 ja sinitiaisia 38. Kaikkiaan eri lajeja havaittiin 21, kuten Kauniaistenkin laskennassa. Vertailuna Pitkäniemen ensi laskennassa 30.12.1956 havaittiin vain yksi sinitiainen, mikä osoittaa selkeästi sinitiaiskannan monikymmenkertaistuneen viime vuosikymmeninä. Samassa vuoden 1956 laskennassa räkättirastaita laskettiin 500 ja tilhiä 100, mikä selittyi hyvällä pihlajanmarjavuodella. Marjoja riitti marjalinnuille. Seuraavassa Pitkäniemen laskennassa 29.12.1957 peltopyitä nähtiin 22 yksilöä. Vaan ei näe enää, sillä peltopyy on nykyään Nokialta valitettavasti jo lähes kadonnut. Muutamia viime vuosien havaintoja muutamista yksilöistä on Kauniaisista, Sarkolasta ja Tottijärveltä. Keskustan Kylmänojalla 380 sinisorsaa Keskustan Kylmänojan Puropuistolla talvehtivien sinisorsien määrä näyttää kasvavan vuosi vuodelta. lmeisesti sorsien sisäinen verkko toimii ja tiedottaa hyvästä ruokintapaikasta, sillä Lintukoulun loppiaisretkeilijät laskivat paikalta peräti 380 sinisorsaa, joista huomattava osa oli koiraita. Nokian sorsat voivat hyvin monien ruokkijoiden auttaessa ystäviään. Itsekin olen rahdannut sorsille kauraa nyt 150 kiloa – ja ruokintaa jatketaan kevääseen saakka, 2 ämpärillistä kauraa joka toinen päivä. Kiitoksemme sorsien ruokkijoille. Sen sijaan moitteita annetaan niille pojanklopeille, joiden on nähty ajavan sorsia kepeillä. Talvehtivia sorsia ei tietenkään saa kiusata! Niillä on riittävästi vaikeuksia muutenkin selvitä talvesta. Näille keppihommille tulee vanhempien laittaa loppu. Edit. Artikkelia on täsmennetty 14.1. kello 15.40 tiedolla, että Pitkäniemen lintulaskennan vuonna 1956 suorittivat Hannu Karhen kanssa Petter Portin.