Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Kiitos sosiaalinen media! Nuorilla voi olla nykyään niin paljon kavereita, että vanhempien on mahdoton tietää, keitä he kaikki ovat

Mistä tietää, että on vanha? Siitä, että huomaa ajattelevansa "silloin, kun minä olin nuori.." Silloin kun minä olin nuori, siis teini-ikäinen, tykkäsin hengailla kavereideni kanssa, totta kai. Kotikaupungissani oli karkeasti jaotellen kolmentyyppisiä nuorisoporukoita, joihin nuoret hakeutuivat, kukin mieltymystensä mukaan. Ääripäänä olivat todelliset kovikset ja öykkärit. Ne, jotka tappelivat, ryyppäsivät ja imppasivat Tolua metsässä. Tolu tosiaankin oli tuolloin kova sana tulevien hörhöjen keskuudessa. Nämä tolu-veikot olivatkin melkoisia häiriköitä koulussa silloin, kun sinne ylipäänsä raahautuivat. Toisaalta taas siihen aikaan opettajillakin oli vielä oikeus käyttää erinäisiä keinoja turvatakseen opiskelurauhan muille oppilaille. Vaikka opettaja ei saanutkaan purra tai lyödä häiriköitä, niin hän saattoi kantaa rettelöitsijän rinnuksista pihalle. Toimenpide oli kerrassaan kätevä ja toimiva. Toinen ääripää olivat ylikunnolliset ja -tunnolliset nuoret. Ne, jotka eivät haisseet, eivätkä kuuluneet tai näkyneet muualla kuin todistusten ja stipendien jaossa. He olivat varmasti kelpotyyppejä huolimatta siitä, että yksikään ei ole oikein jäänyt mieleen. Siinä keskellä sitten oli sellainen amatööripahisten ryhmä, johon itsekin lukeuduin. Nämä nuoret hoitivat kouluasiansa, vaikka silloin tällöin lensivätkin luokasta ulos, käytävälle rauhoittumaan. Semi-pahikset myös hilluivat kaupungilla tilaisuuden tullen. Mutta ainakin minun vanhempani saivat olla melko hyvillä mielin, sillä he tunsivat kaikki kaverimme. Meitähän oli vain minä, Jossu, Jukkis, Kytis, ja Kotis. Vaan miten onkaan asian laita nyt, kun oma nuorimmaiseni on teini. Kiitos sosiaalisen median, hänellä on ääretön määrä kavereita. Ainoa vain, että en millään pysy perässä niistä kaikista. Jos yhtenä päivänä on Jassu, Kytis ja Kotis, niin toisena Jukkis, Jokis ja Jekis. Kolmantena kaikki edellä mainitut. Neljäntenä Dalle, Dille ja Palle. Viidentenä Sekis, Sokis ja Pekis. Kuudentena sopiva sekoitus kaikista edellä mainituista. Seitsemänä joku, josta en ole taatusti ikinä kuullutkaan, saati nähnyt. Vanhempien pitäisi kai olla hyvin perillä siitä, missä ja keiden kanssa heidän nuorensa liikkuvat. Sanoisinko, että se on nykypäivänä melko haastavaa. Toisaalta tekisi mieli kutsua kaikki nuoreni tuttavuudet kerralla kylään. Toisaalta mitä se hyödyttäisi? En erota niitä toisistaan. Sitä paitsi niitä tulee koko ajan lisää. Ei ole helppoa.