Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone Vaalit

Kiista naispappeudesta jatkuu: Kirjeen piispoille on allekirjoittanut myös nokialainen kirkolliskokousedustaja ja saarnamies Riku Rinne

Kirkon ylimmän päättävän elimen eli Kirkolliskokouksen 28 maallikkoedustajaa ja kuusi pappia ovat lähettäneet piispoille kirjeen, jossa he vaativat naispappeuden vastustajille lisää elintilaa kirkossa. "Haluamme kannustaa keskustelemaan keinoista, joilla voidaan vahvistaa kirkon ykseyttä ja vastata kasvavaan tilojen ja pappien puutteeseen niissä jumalanpalvelusyhteisöissä, jotka teologisista ja omantunnon syistä eivät voi joustaa virkakäsityksestään." Yksi kirjeen allekirjoittaneista on nokialainen kirkolliskokouksen maallikkojäsen Riku Rinne. Nokian Uutiset ei ole tavoittanut Rinnettä kommentoimaan kantaansa. Kirjeessä todetaan, että naisten pappeutta vastustava seurakuntaväki on jäänyt pysyväksi osaksi kirkkoa. Kirjeen allekirjoittajat esittävät toiveen, että kirkon tiloja annettaisiin naisten pappeutta vastustavien pappien ja seurakuntalaisten käyttöön sekä pappisvihkimyksiin. Lisäksi toiveena on, että naisten pappeutta vastustavia miehiä voitaisiin jatkossa vihkiä papeiksi. Allekirjoittajat painottavat, etteivät he halua toiveidensa muodostavan uhkaa miesten ja naisten tasa-arvoisen pappeuden toteutumiselle kirkossa. Toinen nokialaisjäsen, kirkolliskokouksen pappisedustaja Ulla Ruusukallio sanoo, että muutos on monille ihmisille vaikea asia. –Jokainen muutos, joka liittyy ihmisen vakaumukseen tai maailmankatsomukseen, järisyttää totuttua ja turvallisena pidettyä. Näin ollen se myös haastaa meidän itse itsellemme luomia elämän perusrakenteita. Ruusukallion mukaan osalle kirkon vanhakantaisen ja perinteisen virkakäsityksen omaavista naisten pappeus on ollut juuri tällainen asia. –Itselläni ei ole ollut vaikeutta ymmärtää niiden seurakuntalaisten hankaluutta sulattaa kirkon muuttunut virkakäsitys, joiden alta kirkko aikanaan muuttui, eikä myöskään niitä pappisveljiä, jotka yllättäen kokivat vaikeaksi ottaa nainen kollegaksi kesken oman virkauransa. Ruusukallio pohtii, että ajan oloon osa heistä sopeutui, osa päätyi vaikeutensa kanssa eläkkeelle. –Mutta mistä yhä edelleen syntyy uutta virkarajoitteista pappissukupolvea tai uusvanhoillisia seurakuntalaisten ryhmittymiä? hän kysyy –Nyt kun aikaa on kulunut jo yli 30 vuotta ja koko tuon ajan on kirkkomme todellisuutta ollut se, ettei kirkkomme pappisvirka ole sukupuolisidonnainen, niin miksi nämä uusvanhoilliset edelleen pyrkivät papiksi kirkkoon, jonka kokevat olevan näin väärässä sekä opetuksen että virkakäsityksen puolesta? Tätä logiikkaa Ruusukallio ei ymmärrä. –Kun meillä Suomessa on olemassa useita uskonnollisia ryhmittymiä ja kirkkokuntia, joissa vallitsee naisten pappeutta vastustavien kannalta ”oikea” linja, niin miksi haluta papiksi ja opettajaksi tähän heidän kannaltaan ”väärin” opettavaan. –Onneksi nämä asiat eivät kuitenkaan nouse tai kaadu minun ymmärrykseni varassa. Ruusukallio painottaa, että kirkon virkakäsitys on aikanaan Kirkolliskokouksessa punnittu ja päätetty. –Ja siinä pysytään. Pappisvirka ei ole kirkossamme sukupuolisidonnainen. Tämän vahvistivat piispat arkkipiispa Luoman kommentin myötä ja myös Suomen kirkon pappisliitto vahvisti, että papin syrjintä sukupuolen perusteella on tuomittavaa. "Mistä yhä edelleen syntyy uutta virkarajoitteista pappissukupolvea tai uusvanhoillisia seurakuntalaisten ryhmittymiä?" Ulla Ruusukallio pastori