Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Mauno Kivioja (1941-2018) menehtyi 3.12.2018

Arvostettu kuvanveistäjä ja laajalti tunnettu taiteen moniosaaja Mauno Kivioja on poissa. Hänen rikas elämäntyönsä on nyt saatettu taiteentuntijoiden ja -ystävien arvioitavaksi. Oheisena muistikuvia Maunon elämäntyöstä ja taiteilijapolusta norminokialaisen sammakkoperspektiivistä tarkasteltuna. Kivioja tarttui uteliaana myös täysin vieraisiin aihepiireihin, muun muassa pöytäviirin ja katolle kiinnitettävän sukuviirin suunnitteluun. Husan sukuseuran (perustettu juhannuksena 1975) alkuvaiheissa sukuneuvosto ryhtyi ideoimaan ja luomaan erilaisia symboleja suursuvulle. Eräänä tärkeimmistä pyrittiin aikaansaamaan oma pöytäviiri ja sama-aiheinen katolle kiinnitettävä sukuviiri. Neuvoston päätöksellä otin yhteyden nokialaiseen ystävääni kuvanveistäjä Mauno Kiviojaan, jonka julkisia veistoksia ja taideteoksia oli nähtävissä moniaalla. Taiteilija innostui pöytäviirin ja taloviirin suunnittelusta, aikaisempaa kokemusta viireistä hänellä ei ollut. Annoin hänelle viiriä varten seuraavat elementit: sukuumme viittaava H-kirjain,Tornionjoki/Kukkolankoski, hopeakylkinen siika ja keskiyön aurinko. Kivioja suunnitteli neljä viiriehdotelmaa sukuneuvoston "taideryhmän" tarkasteluun. Saatesanoinaan Kivioja piti tärkeänä sukutunnukselle olennaisen kahden siian esiintymisen viireissä. Sen sijaan punaisena hohtavan juhannusyön auringon taiteilija koki pöytäviirissä liian dominoivana. Niinpä Kivioja päätyi suunnittelemaan hopeanhohtoisen auringon, jolle hän antoi nimen "Arktinen aurinko". Taideryhmä käsitteli perusteellisesti Kiviojan ehdotuksia ja päätyi yksimieliseen ratkaisuun: sukuneuvostolle esitetään hyväksyttäväksi pöytäviirinä "arktinen aurinko" ja taloviirinä siika-aihe. Sukuneuvosto hyväksyi yksimielisesti ehdotukset. Käytännön toteutuksesta tulisi huolehtimaan Risto Husa yhdessä kuvanveistäjä Mauno Kiviojan kanssa. Molemmat sukuviirit toteutettiin kevään 1985 aikana. Pöytäviirin valmistamisesta ammattitaidolla vastasi alan tunnetuimpiin kuuluva alan yritys Taitopaino Oy. Jokainen Kiviojan kattoviiri on uniikki, yksilöllisenä käsityönä monen käsittelyvaiheen jälkeen valmistettu. Taiteilija Kivioja valoi harmaanhohtoisesta metallista omassa valimossaan kaikki siika-aiheviirit, poisti poikansa kanssa viiloillaan kaikki reunojen ja kuvioiden rosot ja valmisti käsin kaikki viiritangot kiinnityksineen ja pyörintämekanismeineen. Ensimmäiset viirit pyörähtelivät hieman onnahdellen, mutta tekniikkaa on pyritty parantamaan. Kuljetin siikaviirit eloksoitaviksi Siuron Suojapintaan. Viimeisenä vaiheena kattoviirit koottiin ja viirit matkasivat auton peräkontissa Rantahusan sukukokoukseen Karunkiin kilometrin levyisen Tornionjoen rantamalle. Juhannusaaton 1985 sukutapaamisen tärkeänä ohjelmanumerona Teuvo Husa kiinnitti Husan suvun ensimmäisen taloviirin Rantahusan kuistin harjapäätyyn. Pihantäyteinen sukuväki - yli 200 henkeä - oli seuraamassa Husan sukusymbolin ensimmäistä pyörähdystä. Jo sitä ennen siniristilippu oli ensimmäisen kerran nostettu Rantahusan lippusalkoon. 50 taloviiriä Amerikkaa myöten on kiinnitetty sukulaistalojen katoille. Näitten sukusymbolien lisääntymistarina on nyt lopullisesti päättynyt. Husan pöytäviiri paljastettiin Karungin uudessa seurakuntatalossa juhannuspäivänä 1985. Ensimmäisen viirIn luovutti Rantahusan pitkäaikaiselle emännälle Eeva Husalle sukuneuvoston puheenjohtaja, suvunvanhin Heikki Husa.                                    Kuvanveistäjä Mauno Kivioja (1941-2018) oli monien materiaalien taitaja. Hän oli monitaitoinen kiven, pronssin, kuparin, teräksen, erikoismetallien, tiilen ja tiileksi poltettavan saven muotoilija ja käsittelijä, jolle mikään taidelaji ei ollut vieras.. Kiviojan teoksia oli ensi kerran nähtävissä Nokialla 1958. Ehkäpä tunnetuin on Tampereen teknillisen yliopiston aukealle keskelle vesiallasta pystytetty 13,5 m korkea, ruostumattomasta teräksestä valmistettu "Prisma-obeliski" (1985), joka koostuu noin 1200 osasta. Kalevantien varressa nähdään "Muisto elää" Karjala-muistopatsas (1999). Kaukajärven kirjaston edustalla on pronssityö "Avautuminen" 1979. Kotikaupunkiinsa Nokialle hän on tehnyt useita julkisia taideteoksia mm. kaupungintalon edustalle punagraniittisen "Yhteiseltä pohjalta 1987, ammattioppilaitoksen seinälle suurikokoisen tiilireliefin "Motiivi" 1981, uimahallin edustalle teräksisen "Aallot" 1976, terveyskeskuksen edustalle "Diagnoosin" 1980, kaupunginvaltuuston istuntosalin seinälle kolmiosaisen maalauksen "Nokia-objekti" 1976 ym, lukion seinämälle "Kestetty aika" 2003, lasten hautausmaalle "Pitsienkeli" 2012, eri puolille Pirkanmaata useita julkisia töitä, muistomitaleita ym. Vuonna 2003 valmistunut "Kärsimyskruunu" on sijoitettuna Pirkkalan uuteen kirkkoon. Nokian kaupungin kulttuuripalkinnon Kivioja sai 1995 ja valtion taiteilijaeläkkeen 2005.