Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tältä "niillä kuuluisilla" Halimaan kallioilla näytti kirpeänä pakkasaamuna – Näille kummuille on laskettu mahtuvan 63 tonttia

Halimaan kalliot saavat muiston kaivautumaan esiin kaukaa muistinperukoilta. Parhaan ystäväni poikakaveri oli juuri muuttanut Halimaalle, niihin "uusiin upeisiin taloihin", ja heti siinä takana aukeni lukioikäisten taivas. Kesäauringossa kuumottavat kalliot, niiden kumpareiden väleihin muodostuneet vilvoittavat vesialtaat, lintujen laulu ja kaikki maailman aika. –Niitä sanotaan nykyään Vesikallioiksi. Mutta mennään me tännepäin, täältä päästään Aurinkokallioille, sanoo Neea Viitala ja lähtee tottuneesti kulkemaan puiden välissä mutkittelevaa polkua. Nämä ovat hänelle tuttuakin tutumpia paikkoja, onhan hän asunut lähes koko elämänsä aivan tuon metsäisen kallioalueen kupeessa. Päiväkodista on käyty täällä lukuisat kerrat, eikä siitä ole kauaakaan, kun hän viimeksi kävi metsässä juoksemassa. Alue on siihen juuri sopiva, sillä polut ovat tamppaantuneet tasaisiksi ja kallion korkeimmalle kohdalle pääsee kipuamaan loivasti kumpuilevassa maastossa kuin huomaamatta. Uudelleen tapetilla Kuten moni tietää, Aurinkokalliot on päiväkotilasten keksimä nimitys tuolle Halimaan metsän keskellä aukeavalle aukealle. Halimaan kalliot olivat Myllyhaan päiväkodista nyt jo eläköityneelle Tapani Perttuselle sydämenasia, ja olihan hän jo vuonna 2010 mukana vastustamassa silloista kaavamuutosehdotusta. Nyt asia on noussut uudelleen tapetille, sillä kaupunki pohtii alueen yleiskaavan muuttamista niin, että noin 28 hehtaarin kokoisen kaava-alueen läntiselle reunalle voitaisiin rakentaa pientaloja. Itäiselle sivulle, johon Kankaantaan teollisuusalue jo ulottuu, varattaisiin pala teollisuusalueen laajentamiseksi. Kaavarunkohahmotelman mukaan alueelle mahtuisi 63 pientalotonttia ja yrityksiä sen verran, että uusia työpaikkoja voisi syntyä 25–45 kappaletta. Mutta. Kuten Nokian rakennus- ja ympäristölautakunnassa esillä olleessa kaavamuutoksen vaikutustarkastelussa kerrotaan, nyt esillä olevan kaavamuutoksen myötä Halimaan kallioiden alue menettäisi käytännössä nykyisen virkistysarvonsa. Samassa yhteydessä todetaan myös, että lähiluontokohteilla on tutkittuja terveysvaikutuksia, ja niinpä Halimaan kaltaisia lähiluontokohteita, joihin ei tarvitse "lähtemällä lähteä" ja joihin ehtii myös kiireisenä päivänä, tulisi säilyttää kaupunkirakenteen sisällä. –Me alueen asukkaat aiomme käyttää kaikki keinomme vastustaaksemme kaavamuutosta. Meidän perheemme on muuttanut tänne juuri siksi, että näin hieno ulkoilualue on tässä ihan vieressä, joten kyllähän nämä suunnitelmat surettavat, sanoo Mervi Viitala . Sieniä, marjoja ja maastopyöriä Jäisihän heidän naapuriinsa noin sadan metrin levyinen kaistale metsää virkistysalueeksi, mutta se ei paljoa lohduta. Vaikka metsä kallioineen ei nykyiselläkään ole valtavan suuri, sinne tänne risteilevien polkujen ja vaihtuvien maisemien ansiosta siellä saa kulumaan useamman tunnin ihan huomaamatta. Toisaalta juuri kokonsa vuoksi metsä on turvallinen marjastus- ja sienestyspaikka myös herkemmin eksyville, ja kulkukelpoisuutensa vuoksi se on Viitalan mukaan erityisesti ikäihmisten suosiossa. –Jos täällä sattuu olemaan oikea mustikkaryntäys, luovutan yleensä suosiolla ja suuntaan muualle, koska pääsen kulkemaan. Lenkkeilijöitä, koirankuljettajia ja maastopyöräilijöitäkin täällä näkee paljon. Niin, kehaistaanhan alueen säilyttämisen puolesta kerätyssä nettiadressissakin, että Halimaalla on yksi Pirkanmaan parhaista ja harvaksikin käyvistä talvipyöräilyreiteistä. Kahdessa leirissä Jossain laulelee lintu, mutta ei meidän kolmikostamme ole tunnistamaan äänilähdettä. Palokärki se ei ainakaan ole, Mervi Viitala toteaa, sen kiljunta on tullut täällä enemmän kuin tutuksi. Porintieltä kantautuu vaimeaa kohinaa, ja sekin osaltaan paljastaa tällaiselle noviisille, missä mennään. Neljän polun risteyksessä, jollaiseksi Viitalat ovat tutun tapaamispaikkansa nimenneet, valitsemme oikealla kaartavan polun. Vasemmalla kädellä polku lähtee laskeutumaan kohti kaavailtua teollisuusaluetta, ja siellä kuulemma maastokin on "enemmän sellaista ryteikköä". Aurinko yrittää sinnikkäästi kiivetä puiden latvojen paremmalle puolelle, mutta kovin tahmealta näyttää. Pakkasen puraisemana kimaltavia varvikkoja ja männynrunkoja katsellessa on kuitenkin helppo ymmärtää, miksi alueen asukkaat haluavat pitää metsästään kiinni kynsin ja hampain. Kaavamuutos on vetänyt myös kaupungin päättäjiä kahteen leiriin, sillä lautakunnissa on jouduttu äänestämään asiasta kerta toisensa jälkeen. Kaavamuutosta puoltavien vaakakupissa painaa muun muassa se, että Nokia tarvitsee kilpailukykyisiä tontteja niin yrityksille kuin asukkaillekin, ja Halimaan alueen on katsottu olevan luontainen asutuksen laajenemissuunta. Uusi alue ikään kuin liittyisi vanhempiin asuinalueisiin, ja siinä pystyttäisiin hyödyntämään jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluita. Viimeksi esimerkiksi rakennus- ja ympäristölautakunta päätyi kahden äänestyksen ja niukalla äänienemmistöllä siihen tulokseen, että yleiskaavahanketta jatketaan, mutta sen ohella päivitetään muun muassa luontoselvityksiä ja kartoitetaan mahdolliset tulevan rakennusajan riskit jo olemassa olevalle asutukselle. –Meidän vaikutuskeinomme rajautuvat käytännössä siihen, että yritämme vedota päättäjiin. Toki me myös toivomme, että toista tuhatta nimeä keränneellä adressilla on jotain vaikutusta. Edit 27.11. klo 8.09: Korjattu "Nokian rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto" muotoon "Nokian rakennus- ja ympäristölautakunnassa esillä ollut kaavamuutoksen vaikutustarkastelu".