Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Voi pojat kuinka soi ja svengaa

Ensin tarvittiin svengaava alkuräjähdys. Se tapahtui 30 vuotta sitten ja synnytti Nokialle Big Bandin. Tämän arvostetun teorian yhteissoitosta, johon tarvitaan riittävä määrä taitavia nokialaisia muusikoita, kehitti Paavo Raninen. Toisena arkkitehtinä swingin äänitornia oli pystyttämässä Jaakko Nieminen unohtamatta lyömäsoitintaiteilija Reijo Heinoa kuten myöskään Niilo Hurmalaista. Nokia Big Bandissa mikään ei ole muuttunut. Paitsi se, että alkuperäisjäsenistä mukana ovat enää Nieminen ja Heino. Tosin eihän kapellimestarikaan ole ollut aina Petri Juutilainen, mutta nyt taas on. On onni osua paikalle iltana, jolloin kapellimestari ei pääse paikalle ja nähdä, että niin hyvin Juutilainen on hommansa hoitanut, että ryhmä svengaa harjoituksissa mainiosti ihan keskenäänkin. –Lähdetään Europalla liikkeelle, kun Hänniselläkin on kupongit mukana, kajauttaa NBB -yhdistyksen nokkamies Aapo Ristilä . Ristilä ei puhu ruotsinlaivasta eikä taxfree-ostoksiin oikeuttavista alennuksista, vaan Santana -nimisen kitaristin sävellyksestä, jonka nuotit musiikkitaiteilija Jukka Hänninen taikoo esiin fonilaukustaan. Hän nimittäin puhaltaa kappaleen soolo-osuudet. Ja puhaltaakin sillä lailla, että kun sitä kuunnellessa sulkee silmänsä, tuntuu siltä, että Harjuniityn koulun musiikkiauditorio irtoaa rannasta ja koko nokialainen taxfreejazz-osasto vilkuttaa eioota niille, jotka eivät ole ottaneet lipunhankintaa NBB:n loppiaiskonserttiin riittävän vakavasti riittävän ajoissa Onneksi lippuja vielä on, sillä sen verran kuuma on bändin originaalia sovitusta myötäilevä Europa-tunnelmointi. Tarkistusmittaus kertoo, että kappaleen tempo "yökerho kello 00.30" on mitä oivallisin. Se talletetaan metronomin muistiin, jotta kappale tottelee soittajiaan vielä tammikuussakin. Toisaalla näyttelijämuusikko Ilkka Koivula hyräilee mielessään Vihreiden niittyjen melodialinjaa ja muistelee kesällä saamaansa puhelua, jossa häntä pyydettiin NBB:n loppiaiskonsertin solistiksi. –Kun tällainen kunniatehtävä lankesi, otin sen tottakai vastaan nöyrästi ja ilomielin, Koivula sanoo kohottaen stetsoniaan, joka muistuttaa sielunveljeydestä Topi Sorsakoskeen. Loppiaiskonsertin ohjemisto lyötiin lukkoon ikivihreässä hengessä.Koivula ehdotti kappaleiksi itselleen tärkeitä biisejä, joiden hän ajatteli sopivan ohjelmistoon ja kapellimestari bändeineen allekirjoitti ne sitä mukaa. Niin Virta vie ja Sorsakoski kuohuaa. Sen saran Koivula hallitsee, sillä näyttelemisen ohella musiikki on hänen toinen työnsä. Oma bändi on tällä hetkellä telakalla, mutta huuliharppu soi tämän tästä ja laulu raikaa. Talven selkään ja keväälle on tulossa muutamia pistokeikkoja klubeille. –Musiikkia koetan pitää rinnalla koko ajan, koska se on ihan yhtä tärkeää kuin noi muutkin naamanvääntöhommat. –Näytteleminen on toki päätyö, joka vie paljon aikaa, mutta onneksi teatteripuolellakin on ollut paljon juttuja, missä on päässyt tekemään molempia, Koivula viittaa muun muassa suosittuun Topi Sorsakoskesta kertovaan-näytelmään "On kesäyö". Virta vie ja Sorsakoski tuo, mutta onhan Nokia Big Bandilla heittää päälle myös Amerikka-vaihde, jossa sovituksilla irrotellaan oikein kunnolla ja Koivulakin saa panna parastaan. Ja jos joku kuvittelee, että big band -musiikki nojaa pelkkiin kuponkeihin, Jaakko Nieminen ottaa esimerkiksi Route 66:n. –Sen jenkkiarrissa on värssyjen välissä 12 tahdin f-duuri blues, jota voidaan soittaa niin monta kertaa kuin halutaan ja kippari sallii.