Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Näin unenpuute tuhoaa ensin kroppasi, sitten koko elämäsi

Monen suomalaisen yöunet jäävät riittämättömiksi milloin älypuhelimella tai televisioruudun ääressä roikkumisen, stressin tai muiden elämäntapojen vuoksi. Virkistävä uni onkin lähestulkoon elinehto normaalissa arjessa pärjäämiselle sekä tietenkin kropan fyysiselle kunnolle. THL:n tutkimusprofessori, unitutkija Timo Partosen mukaan liian vähäiset unet alkavat näkyä jo seuraavana päivänä. Tuolloin muutokset eivät ole niinkään fyysisiä, vaan vähäunisuus näkyy pääosin suorituskyvyn heikkoutena sekä huonomuistisuutena. Asiaa on testattu kokein. –Jos on valvottu päivä sekä sitä seuraava yö, vastaa suoritustaso esimerkiksi ajosimulaattorissa tai yksinkertaisia laskutehtäviä tehtäessä 0,6 promillen humalaa. Ihminen on siis alttiimpi virheille, Partonen selittää. Vaikka asia ei ensilukemalta niin pahalta kuulostaisikaan, nostaa virheriski myös onnettomuuksien todennäköisyyttä. Jos esimerkiksi liikenteeseen lähtee väsyneenä, olipa tien päällä niin jalankulkijana kuin pyörällä tai autolla, on onnettomuuden riski automaattisesti korkeampi. Tässä mielessä riittämätön uni saattaa siis pahimmillaan johtaa jopa kuolemaan –itsen tai muiden. Liikakilot riskinä Mutta mikä on riittävä määrä unta aikuiselle ihmiselle? Partosen mukaan unentarpeen määrä voi vaihdella paljonkin, kuitenkin noin kuuden ja yhdeksän tunnin välillä. Hyvän unen tunnistaa usein siitä, että olo on herätessä virkeä, eikä päiväunitarvetta ole. Yksikin huonommin nukuttu yö voi näkyä laskeneen suorituskyvyn ohella myös kohonneena sykkeenä. –Jos yöunet jäävät väliin tai vähemmälle kerran, se ei ole kovinkaan vaarallista. Vaarallisuus riippuu kuitenkin siitä, mistä tehtävistä pitää seuraavana päivänä suoriutua, ja tietenkin myös siitä, kuinka paljon unentarpeesta jää saamatta. Mikäli yöunet jäävät väliin jatkuvalla syötöllä, arkiöiden uni on katkonaista tai liian kevyttä, alkavat vaikutukset näkyä jatkuvasti koholla olevana verenpaineena. Myös sokerin sietokyky heikentyy. –Tuolloin kyseessä on esidiabeteksen tapainen tila, ja päiväsaikaan verensokeri pyrkii karkaamaan korkeammalle. Paino nousee, koska nälän tunne voimistuu ja tulee syötyä liikaa, Partonen selittää. Mikäli univaje on jatkuvaa, saattaa vyötärölle alkaa kertyä liikakiloja nopeasti –siitäkin huolimatta, että harrastaisi reipasta liikuntaa. Elimistö ei siis ehdi päästä eroon nimenomaan illan aikana nautitusta kalorimäärästä, vaan pyrkii varastoimaan kalorit rasvakudokseen. Alavireinen olo Pitkäaikainen koholla oleva verenpaine saattaa pahimmillaan johtaa myös lääkitystä vaativan verenpainetaudin kehittymiseen. Liikakilot puolestaan tuovat mukanaan muita terveysriskejä, kuten esiasteisesta täyteen mittaan puhkeavan diabeteksen. –Verenpainetaudin kehittymiseen menee kuukausia tai vuosia, painonnousussa ei montakaan viikkoa, Partonen sanoo. Jatkuva väsymys saa aikaan monelle tunnettuja oireita kuten ärtyisyyttä sekä pettymyksen tunnetta siitä, ettei velvoitteista tahdo suoriutua toivomallaan tavalla. Tämä puolestaan ruokkii stressiä, joka taas ulottaa vaikutuksensa vapaa-aikaan. –Mieliala saattaa laskea, toimintatarmo hiipuu ja olo on alavireinen. Vapaa-ajasta ei saa enää irti sitä, mitä haluaisi. Poikkeukset sallittuja Partosen mukaan unenpuutteen sietokyky laskee iän myötä. Siinä missä nuorten sisäinen kello vielä hakee uomiaan, alkaa unenpuute vaikuttaa suuremmassa mittakaavassa suorituskykyyn noin 30 ikävuoden täytyttyä. Viisikymppisenä kroppa kaipaa yleensä jo todella vakiintunutta rytmiä, ja esimerkiksi vuorotyön tekeminen voi olla monelle hankalaa. Mutta tuleeko huolestua siitä, jos baarissa viihtyy vaikkapa parina iltana kuukaudessa ja yöunet jäävät tuolloin vähemmälle? Partosen mukaan ei tarvitse. –Poikkeuksia saa tietenkin tehdä. Mikäli unenpuute kuitenkin aiheuttaa haittoja työelämään tai vapaa-ajalle, olisi unta hyvä yrittää säännöllistää, hän päättää. Unitutkijan mukaan riittävän yöunen tunnistaa virkeästä olosta sekä päiväunitarpeen puutteesta. Mikäli päiväunet tuntuvat kuitenkin välttämättömiltä, suosittelee hän enintään 20 minuutin mittaisia "päikkäreitä" kello 12 ja 15 välillä.