Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tulevaisuuden seurakunta kaipaa avointa päätöksentekoa

Tulevaisuuden seurakunta -ryhmässä on 36 ehdokasta kirkkovaltuustoon. Ryhmässä on ehdokkaita laidasta laitaan: on opiskelijoita ja eläkeläisiä, yrittäjiä ja emäntiä, diplomi-insinöörejä, myyjiä ja muun muassa opettajia. Tulevaisuuden seurakunta -ryhmän tunnuslauseena on "seurakuntaa rakennetaan yhdessä". Ryhmä kaipaa avointa päätöksentekoa ja näkee, ettei tilojen omistaminen ole itsetarkoitus. Yksi ryhmän ehdokkaista on Pirkko Pihlajamaa , joka on tällä hetkellä 1. varavaltuutettu ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Hän vetää myös Tottijärven kirkkokuoroa. 1. Miksi kuulut kirkkoon? –Olen tunnustava kristitty. Seurakunta on parhaimmillaan hengellinen koti, jossa voi kokea yhteyttä ja rakentua Jumalan sanasta. Se on paikka, jossa voi tehdä hyvää yhdessä samalla aatoksilla olevien ihmisten kanssa. Haluan viedä evankeliumia eteenpäin. Minulla on siis maallinen koti ja hengellinen koti. 2. Mikä on kirkon toiminnassa tärkeintä? –Evankeliumin eli hyvän sanoman kertominen. Se on kaiken a ja o ja seurakunnan olemassa olon tehtävä. 3. Mihin seurakunnan pitäisi panostaa? –Piispan kyselytunnilla korostettiin yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden rakentaminen ei tule toivomalla, vaan siihen pitää valmentaa. Kirkossa on jo olemassa yhteisövalmennusta. Meillä on nyt upeita työntekijöitä. En missään nimessä haluaisi syyllistää työntekijöitä, vaan haluaisin hoksauttaa, että älkää vetäkö itseänne piippuun, vaan huomatkaa, että meitä on täällä muitakin. Meillä on potentiaalia vaikka mihin. –Pääkaupunkiseudulla on ollut pakko keksiä jotain. Esimerkiksi Malmin seurakunnassa on ostoskeskuksessa hengailevia pappeja. Ei tuo ehkä Nokian juttu olisi, mutta jalkautuminen kyllä. Rohkeasti siis kokeilemaan. 4. Ketä seurakunnan pitää auttaa? –Kaikkia, jotka apua tarvitsevat. On kriisiapua ja pidempiaikaista apua. Hyvän sanoman kertominen ja diakonia ovat seurakunnan päätehtäviä. Täytyy muistaa kuitenkin myös se, että yhteiskunnalla on tietty vastuu, seurakunta ei ole sosiaalitoimisto. Meillä on vähän eri painotus, sillä meillä tulee mukaan myös henkinen ja hengellinen puoli. Seurakunnassa apu lähtee vahvasti rakkaudesta. 5. Miten seurakunnasta saadaan sellainen, ettei jäsenmäärä enää tipu? –Yhteisöllisyydellä. Sillä, että sinne halutaan kuulua ja sinne on mukava kuulua. Se on hengellinen koti, johon haluat kuulua. Esimerkiksi yksinäiselle sanotaan, että sinun ei tarvitse olla yksin. Kuten toisen ryhmän Seppo Saarinen esitti vaalipaneelissa, voisimme ikään kuin tunnustaa väriä ja kulkea rintapielessä seurakuntapinssi, josta meidät tunnistaisi. Näin yhteydenotto varmasti helpottuisi. 6. Miten seurakunta voi korjata taloustilannettaan? –Se on selvää: jäsenmäärä isoksi. –Seurakunnalla on paljon kiinteistömassaa, metsää ja sijoituksia. Nokian seurakunnassa kiinteistömenot ovat 29 prosenttia käyttötalousmenoista. Valtakunnallisesti luku on vajaa 20 prosenttia. Tässä meillä olisi kehittämisen paikka. Ei ole itsetarkoitus, että seurakunnan pitää omistaa. Omistukset eivät ole pyhiä, jos toimintamahdollisuudet kärsivät niiden vuoksi. 7. Mikä Nokian seurakunnassa on hyvää nyt? –Viimeinen vuosi on mennyt tilaongelmien vuoksi hyvin ongelmakeskeisesti. Mutta tilaongelmatiikka on lisännyt yhteistä ponnistelua, se on hieno asia. Olemme heränneet ottamaan tiloja entistä monipuolisempaan käyttöön. Nyt kirkonmäki kuhisee ihmisiä viikollakin. Videolla Pirkko Pihlajamaa kertoo tulevan seurakuntakeskuksen rakentamisesta.