Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Pyhäinpäivää vietetään tulevana lauantaina – maailmalla vainajia muistetaan monin tavoin, mutta Meksikossa vainajat ovat kunniavieraita ruokapöydässäkin

Marraskuun alkupäivinä eri puolilla maailmaa muistellaan edesmenneitä sukupolvia. Suomessa pyhäinpäivänä viedään hautausmaille kynttilöitä. Amerikkalainen halloween näkyy lasten naamiaisjuhlina ja kauhukoristeina. Meksikossa kuolleita juhlitaan iloisin karnevaalimenoin. Kekri Entisajan suomalaiseen syksyyn kuului kekri, vuoden suurin juhla. Sato- ja laidunkausi oli päättynyt, palkolliset saivat vapaata ja lähtivät uusiin palveluspaikkoihin. Syötiin ja juotiin, tehtiin taikoja ja luettiin enteitä tulevalle satovuodelle. Kekri oli maaginen taitekohta, jolloin vuosi vaihtui ja tämän- ja tuonpuoleisen raja hämärtyi. Vainajahenget tulivat vierailulle, heille lämmitettiin sauna ja tarjottiin kestitystä. Samalla henget tarkastivat, miten talossa on eletty ja perinteitä noudatettu. 1800-luvulla kekri liitettiin yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa ja kirkko otti hoitaakseen sekä vuoden sadosta kiittämisen että vainajien muistamisen. Pyhäinpäivä Kristillisen pyhäinpäivän taustalla on kaksi katolisen kalenterin juhlaa. Marraskuun 1. päivä omistettiin kaikille uskonsa vuoksi surmatuille pyhille. Marraskuun 2. päivä oli puolestaan kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Uskonpuhdistuksen myötä nämä sulautuivat yhdeksi juhlaksi. 1900-luvulla Suomessa ajankohta vakiintui lauantaipyhäksi ja nimi muuttui pyhäinmiestenpäivästä pyhäinpäiväksi. Kansanperinteessä pyhäinpäivään on liittynyt vanhoja kekrin aikaisia uskomuksia henkien vierailuista ja työkieltoja. Pyhäinpäivänä ei saanut hakata halkoja, ei kehrätä rukilla eikä tehdä muitakaan kolinatöitä, koska henget olivat liikkeellä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Halloween Amerikasta rantautuneen halloweenin juuret ovat Euroopassa, muinaisten kelttien samhain-juhlassa. Samhain oli uuden vuoden ja sadonkorjuun juhla kuten kekrikin. Kristinuskon myötä mukaan tuli kristillisiä aineksia ja uudeksi nimeksi All Hallows´ Eve, kaikkien pyhien aatto, jota vietetään 31. lokakuuta. Irlantilaiset ja skotit veivät perinteen mukanaan Yhdysvaltoihin, jossa se muokkautui nykyiseksi halloweeniksi kurpitsalyhtyineen. Halloween-yönä vainajien henkiä pelätään ja pahuuden voimat ovat valloillaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Día de los Muertos Näyttävintä vainajien muistelu on Meksikossa, jossa kuolleitten juhlinta periytyy jo vanhoista intiaanikulttuureista. Perheet kutsuvat suvun vainajahenget kanssaan juhlimaan. Silloin ei itketä, vaan muistellaan hyvillä mielin vainajia ja aikaa, joka saatiin viettää heidän kanssaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Koteihin rakennetaan värikkäät alttarit, joille asetetaan suvun vainajien valokuvat, hedelmiä, kukkia, kynttilöitä ja vainajien mieliruokia. Hengille hankitaan lahjoiksi uusia vaatteita, sikareita ja tequilaa. Marraskuun ensimmäisen päivän yönä saapuvat kuolleitten lasten sielut, pikkuenkelit, joille on hankittu lahjaksi leluja ja makeisia. Seuraavana yönä saapuvat aikuiset henget, joita vastaan mennään hautausmaalle kynttilävalvojaisiin. Jos vainaja piti elinaikanaan vaikkapa salsamusiikista, paikalle hankitaan salsabändi soittamaan. Ruokapöydän parhaat paikat katetaan vieraille - siis vainajille. Yhdessä lauletaan edesmenneitten lempilauluja ja tanssitaan heidän lempitanssejaan. Lopuksi lennätetään ilotulitusraketit taivaalle. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vaikka meksikolaisessa juhlassa on esillä runsaasti pääkallo- ja luurankokoristeita, ei niihin liity lainkaan pelkoa. Vainajahenget ovat liikkeellä hyväntahtoisesti ja kutsuttuina, suuren juhlan sankareina.