Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Voisiko uusi seurakuntakeskus sijaita hautausmaalla? – Arkkitehdin mukaan Korkeemäenkadulle voisi rakentaa kolme uutta kerrostaloa

Tulevat kirkkovaltuutetut tulevat olemaan visaisten ja kauaskantoisten kysymysten ja päätösten äärellä. Siitä saatiin esimakua keskiviikkoiltana kirkkovaltuuston kokouksessa, kun arkkitehti Jyrki Laiho esitteli valtuutetuille raporttiaan siitä, mitä seurakunta voisi tehdä käyttökiellossa oleville seurakuntakeskukselle ja Koskenmäen seurakuntatalolle. Seurakunta tilasi keväällä Laiholta selvityksen eri mahdollisuuksista päätöksenteon tueksi. Korjataan, myydään tai puretaan Seurakuntakeskuksella Korkeenmäenkadulla on kolme vaihtoehtoa: rakennuksen totaalinen peruskorjaus, josta tulisi miljoonaremontti, rakennuksen myyminen uuteen käyttöön tai sen purkaminen. Tyhjillään olevan rakennuksen käyttökustannukset ovat noin 100 000 euroa vuodessa. Asemakaavaa muuttamalla tontille ja sen vieressä olevalle tyhjälle tontille olisi mahdollista rakentaa kolme uutta kerrostaloa. Koskenmäki korvaukseksi kaupungille kaavoituksesta? Periaatteessa Koskenmäen seurakuntatalolla on vastaavat vaihtoehdot, mutta rakentaminen olisi pientalorakentamista. Arkkitehti Laiho tunnusti suoraan, ettei pitänyt Koskenmäen peruskorjausvaihtoehtoa varteenotettavana eikä liioin uskonut siihen, että kukaan jaksaisi kiinnostua kiinteistöstä, jos se myytäisiin. Tyhjillään olevan Koskenmäen seurakuntatalon vuotuiset kustannukset ovat noin 30 000–40 000 euroa. –Tilanne on lohduton. Tehtiin mitä tahansa, hanketta on vaikea saada kannattavaksi, Laiho ennusti. Tämän vuoksi hän tarjosikin ehdotuksen: seurakunnan kannattaisi neuvotella Koskenmäen kiinteistön tarjoamisesta kaupungille korvaukseksi mahdollisesta asemakaavanmuutoksesta, joka koskisi Korkeemäenkadun tontteja. Kaupunki perii korvausta rakennusoikeuden nostosta. Hautausmaan pohjoisosa tai väistötilojen seutu Laiho korosti valtuutetuille moneen otteeseen, että hänen esityksessään oli kyse mahdollisuuksista, joita hän oli arvioinut kannattavuuden, mahdollisen pääoman pienentämisen ja seurakunnan käyttötalousmenojen kannalta. Esiin nousi myös vaihtoehtoinen sijainti uudelle seurakuntakeskukselle. Yhtenä paikkana olisi hautausmaan pohjoisosa, jossa rakennus sijoittuisi pysäköintipaikkojen itäpuolelle. Toinen vaihtoehto uudisrakennukselle oli nykyisten väistötilojen seutu. Alimmat kerrokset seurakunnalle? Ainakin osalle valtuutetuista ajatus uuden seurakuntakeskuksen rakentamisesta hautausmaan viereen tuntui vieraalta, ja ennen kaikkea kaukaiselta keskustasta katsoen. Ideointiakin kuultiin. Johanna Matikka piti Korkeemäenkadun tonttien varaamista pelkästään asuinrakentamiseen mustavalkoisena. –Onko pohdittu, että alimmat kerrokset voisi jättää seurakunnan käyttöön? hän kysyi. Nea Lehmussaari puolestaan jatkoi ideointia hyvinvointikeskuksen suuntaan. –Se on vielä rakentumassa. Ehkä sinne sopisi jokin seurakunnan pienempi toimipiste? hän pohti. Päätöstä sijainnista ei tehdä vielä Seurakuntakeskuksen sijainnista ei kuitenkaan tarvitse päättää vielä, vaan asia jää ensi vuoden puolella aloittavalle uudelle kirkkovaltuustolle. –Mielellämme teemme hyvää suunnittelutyötä emmekä mitään hätiköityä, vaan kuuntelemme ja keskustelemme, talousjohtaja Heli Pispa sanoi. Väistötiloissa on mahdollisuus toimia vielä useita vuosia. Heli Pispa sanoi, että henkilökunnalle on jo kerrottu, että väistötiloissa ollaan minimissään 3 vuotta. –En ihmettelisi, vaikka se olisi 5 vuotta. Meidän pitää miettiä nimenomaan, missä seurakuntakeskuksen pitäisi sijaita, mitä yhteistyökumppaneita meillä voisi olla ja pitääkö tilojen olla omat vai vuokratilat, Pispa evästi. Vaikka seurakuntakeskuksen sijainnista ei tehdäkään päätöstä vielä pitkään aikaan, sen purkupäätös tulee käsiteltäksi kirkkoneuvostoon hyvinkin pian. –Näin sen käyttökustannukset jäisivät pois, talousjohtaja Pispa sanoi.