Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tiaisten suurvaelluksessa on vallaton meno – Parvien mukana hyörivät pyrstötiaisetkin

–Tiaisilla on meno päällä, kuvaili Birdlife syksyn tiaisten alkanutta suurvaellusta. Vaelluksen seuraus voi näkyä ensi talven ruokintapaikoilla tiaisten vähäisyytenä. Vaelluksia seurataan aktiivisesti rannikoilla. Hangon lintuasemalla Haliaksella vaelsi 10. lokakuuta lähes 13 000 tiaista, pääosin tali- ja sinitiaisia. Pyrstötiaisia muutti 667 yksilöä. Sinitiainen teki uuden SE-tuloksen 8 617 muuttajalla. Vaellukset ovat seurausta lämpimän viime kesän onnistuneista pesinnöistä ja hyvästä poikastuotosta. Lajien runsas lisääntyminen ja ravintopula laukaisevat vaellusvietin. Nokiallakin on seurattu pyrstötiaisten liikehdintää lokakuussa. Leukaluissa Jouni Riihimäki seurasi 15 pyrstötiaista ja Anne Viitalaakso Kuljunkylällä 12 yksilöä. Mustaniemessä Jari Mattila havaitsi 14 pyrstötiaista ja Jarmo Koivisto 8 yksilöä Siuronkoskella. ”Tii–tii–tii” ja ”tsrrr–tsrr” Pyrstötiainen on valloittavan kaunis palleromainen valkopää, kuin lentävä lumipallo, jolla on pitkä pyrstö ja mustat nappisilmät. Kiertelevissä syksyisissä tiaisparvissa on mukana usein pyrstötiaisten joukkue, jonka tunnistaa helposti korkeasta ”tii–tii–tii”-äänestä tai lähes jatkuvasti kuuluvaa surinasta ”tsrrr–tsrr”. Pyrstötiainen on paikkalintu, mutta ajoittain poikastuoton kasvaessa linnut lähtevät vaelluksille etenkin lokakuussa ja vaellukset saattavat ulottua tuhansien kilometrien päähän. Rengastetuista pyrstötiaisista on saatu löytöjä Norjasta, Tanskasta, Puolasta ja Valkovenäjältä. Pyrstötiainen suosii pesiessään nuoria, koivuvaltaisia lehtimetsiä, ja hyötyy siten tehometsätalouden seurauksena taimettuvista hakkuista sekä oletettavasti ilmaston lämpenemisestä. Pesimäkanta on noussut takavuosien ankarien talvien aiheuttamasta kannan romahduksesta ja on nykyisin 20 000–50 000 paria, Pirkanmaalla 1500–3000 paria. Laitonta pyydystämistä EuroBirdwatch, Birdlifen Euroopan suurin lintuharrastustapahtuma järjestettiin lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna jo 25. kerran. Lintuja tarkkaili 41:ssä Euroopan ja Keski-Aasian maassa vähintään 25 000 lintuharrastajaa ja ilmoitti nähneensä viisi miljoonaa lintuyksilöä. Suomessa nähtiin eniten valkoposkihanhia, toiseksi runsain laji oli urpiainen, seuraavina räkättirastas, naakka ja alli. Tapahtuman tavoitteena on herättää kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan. Kansainvälinen yhteistyö lintujen suojelussa on tärkeää, sillä Birdlifen selvitysten mukaan Välimeren maissa pyydetään laittomasti joka vuosi 25 miljoonaa muuttolintua verkkoansoilla ja liimatikkuansoilla. Syötäväksi. Seuraus näkyy kesäisin yhtenä syynä muuttolintujen vähäisyyteen. Viime kesänäkin Alasenlahdella minulta tiedusteltiin, miksi lintuja on niin vähän. Muita syitä ovat muutokset talvehtimisalueiden ympäristöissä sekä voimakas tuholaismyrkkyjen käyttö erityisesti Ranskassa ja Saksassa. Tutkijoiden mukaan hyönteissyöjälinnulle ei riitä enää tarpeeksi hyönteisravintoa. Ranskassa puhutaan jo katastrofista. Karjatalouden väheneminen ei yksin selitä pääskykantojen romahdusta, mikä näkyy Suomessakin hälyttävänä.