Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Sosiaalityöntekijä kommentoi nuorten viimeaikaista sekoilua: "Nuori tarvitsee aikuisen tukea pitkään. Ihmisen päätöksentekokyky kehittyy jopa 25-vuotiaaksi asti"

Nokian Uutiset uutisoi perjantaina viime aikoina yhä yleisemmäksi käyneestä ilmiöstä: Nuoriso kokoontuu koulujen ja päiväkotien pihaan sotkemaan ja hajottamaan paikkoja. Esimerkiksi Koskenmäen kouluun murtauduttiin kahdesti syyskuun aikana. Valvontakameroihin tallentuneiden kuvien perusteella liikkeellä oli kymmeniä nuoria. Koskenmäen koulun johtaja Jaana Varis kertoo, että tapauksista on ilmoitettu sekä poliisille että lastensuojeluun Sosiaalityöntekijä Anu Pärssisen mukaan ilkivallan takana voi olla monenlaisia tekijöitä. – Kyseessä voi olla yksittäinen kaveriporukassa päätetty hölmöily, mihin ryhmän paine nuoria ajaa. Mutta joskus nuoresta on huolta enemmänkin, elämässä on vaikeuksia joihin hän ei ole saanut apua. Lisääntyvässä määrin juttelemme nuorten kanssa näissä tilanteissa mielenterveysongelmista ja koulunkäyntivaikeuksista. Myös päihteistä puhutaan koska humalassa tulee töppäiltyä helpommin. Pärssisen mukaan usean nuoren vanhemmat ovat eronneet. Nuorilla saattaa myös olla on neuropsykiatrisia häiriöitä, mitkä altistavat erilaisille haasteille elämässä. – Joskus apua on haettu ja saatu, mutta silti ei elämä luonnistu. Joskus nuori on haluton ottamaan vastaan apua. Näissä tilanteissa ilkivalta voi olla yksi lieveilmiö. Nuorten harjoittamasta ilkivallasta ilmoitetaan lastensuojeluun melko säännöllisin väliajoin. – Tällä hetkellä ilkivalta kuitenkin työllistää tavallistakin enemmän ja se näyttää liittyvän kouluilla suljetuissa kiinteistöissä oleskeluun ja päihteidenkäyttöön. Anu Pärssinen kehottaa vanhempia keskustelemaan enemmän lastensa kanssa. – On tärkeää kannustaa nuoria kertomaan huolistaan ja laatia yhdessä arjen sopimuksia nuoren hyvinvointia tukemaan. Nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa ja tukea vielä pitkään, vaikka murrosiän tullessa nuorten ajatellaankin itsenäistyvän ja pärjäävän vähemmällä. Pärssinen muistuttaa, että nuoren ihmisen päätöksentekokyky kehittyy vielä 25-vuotiaaksi asti. – Aikuisen on hyvä kysyä usein mitä kuuluu ja oikeasti kuunnella. Vanhempien on hyvä olla perillä, kenen kanssa nuori liikkuu ja missä. Myös koulunkäyntiä on syytä seurata, sillä ongelmat usein näkyvät ensin juuri koulussa. Myös järkevät pelisäännöt kännykän käyttämiseen ja pelaamiseen näyttävät erittäin tarpeellisilta, ettei univaje ala haitata elämää. – Vanhemmat ovat vastuussa nuorista ja on heidän tehtävänsä tukea nuoria kohti tasapainoista elämää. Pärssinen muistuttaa, että Nokialla on hyvin tarjolla matalan kynnyksen palveluita perheille. Perhekeskus on perheiden apuna, kun huolenaiheita on enemmän. Myös lapsiperheiden sosiaalipalveluista saa apua monipuolisesti matalalla kynnyksellä. Nuorisotoimi, seurakunta ja järjestöt tekevät aktiivisesti ennaltaehkäisevää työtä nuorten parissa järjestämällä toimintaa ja tarjoamalla vapaa-ajan viettoon tiloja. Myös kaikki oppilaitokset tarjoavat apua koulunkäynnin lisäksi myös elämän muihin haasteisiin.