Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Satu Reinikainen oivalsi jotain tärkeää ja kirjoitti ystävänsä kanssa aiheesta kirjan

Tämä ei ole minun juttuni, ajatteli nokialainen Satu Reinikainen , kun kustantaja ehdotti rauhoittumista ja läsnäoloa käsittelevän kirjan kirjoittamista. Mutta pohdittuaan asiaa tarkemmin, Reinikainen muutti mielensä. Hän oivalsi, ettei rauhoittumisen ja läsnäolon ei tarvitse olla jotakin mindfullnesin tai joogaamisen tapaista, vaan se voi olla jotain sellaista, mikä kulkee mukana aina arjessa. Kyky olla läsnä on paljon muutakin kuin rauhoittumista. Se on myös aktiivista toimintaa. Se on elämäniloa sekä itsensä ja muiden hyväksymistä ja kunnioittamista. Tämän oivaltaminen oli sangen vapauttavaa. Satu Reinikainen on kirjoittanut uunituoreen Polkuja rauhoittumiseen -nimisen kirjan yhdessä tuusulalaisen kollegansa Kaisa Aitlahden kanssa. – Meillä on Kaisan kanssa niin samankaltaiset ajatukset, etten edes muista tarkkaan, mitkä osat kirjasta ovat hänen ja mitkä minun kirjoittamiani, Reinikainen naurahtaa. Polkuja rauhoittumiseen -kirjan oli alun alkaen tarkoitus tarjota läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille. Mutta kirjan ilmestyttyä kävi ilmi, että sille on tilausta ihan kaiken ikäisten keskuudessa. – Nykyaika on niin hektistä, että ihan jokaisella meistä on tarve oppia vain olemaan. Nykyisin on olemassa hyvin vähän paikkoja, missä esimerkiksi on aivan hiljaista. Satu Reinikaisen mukaan taito olla läsnä lähtee aina yksilöstä. Voidakseen olla muille läsnä, pitää olla ensin itselleen läsnä. Sen jälkeen yksilö voi harjoitella ryhmään asettumista. – Kirjamme vahvuus on se, ettei sen tarjoamien läsnäolotaitojen harjoittelemiseen vaadita mitään erikoisia puitteita. Harjoitukset ovat hyvin arkipäiväisiä. Niistä monissa on mukana myös liikettä ja ääntä. Kun tavoitteena on, että ihminen oppii oleman rauhassa itsensä kanssa, kaikki lähtee hengittämisestä. Kiireen ja stressin keskellä hengitys muuttuu helposti pintapuoliseksi ja ihminen kadottaa yhteyden itseensä. – Sen sijaan, jos hengittää koko keholla, oppii aistimaan itsensä. Yksi kirjan sanomista on, että ihminen tarvitsee tyhjää tilaa kehoon, mieleen ja sieluun. Vain siten voi syntyä jotain uutta. Polkuja rauhoittumiseen -kirja koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Hengittämisen lisäksi kirja käsittelee katsetta, kosketusta, mielikuvia, ääntä ja liikettä. Harjoituksia voi tehdä haluamassaan järjestyksessä. – Esimerkiksi lapsille koskettaminen on erittäin tärkeää. Iho muistaa kosketuksen. Mutta ennen kuin toista koskee, pitää miettiä millainen kosketus on oikeanlainen ja hyvä. Satu Reinikainen ja Kaisa Aitlahti työskentelevät molemmat Seurakuntaopistossa varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan kouluttajina. – Kirjan kirjoitimme omalla ajalla, mutta sitten siitä tulikin osa tätä työtä. Nyt me muun muassa pidämme kirjaan liittyviä koulutuksia.