Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Kurinpalautusta kouluun

Olemme syntyneet maailmaan, jossa meidän ei tarvitse huolehtia elintärkeistä asioista, kuten juomavedestä, turvallisesta elinympäristöstä tai ravinnosta. Saamme yhteyden toisiimme lähes välittömästi. Suutumme, jos koulussa on ”pahaa” ruokaa sen sijaan, että kiittäisimme siitä, että saamme syödä itsemme kylläisiksi. Ärsyynnymme, kun opettaja komentaa ja määrää meille tehtäviä sen sijaan, että arvostaisimme hänen tietämystään tai saamaamme ilmaista koulutusta. Emme aina ymmärrä olevamme etuoikeutettuja. Meidän ei tarvitse tehdä raskasta ruumiillista työtä. Kiroilemme mielin määrin tilanteissa, joissa se on täysin tarpeetonta. Emme tottele sääntöjä, emme käyttäydy kohteliaasti tai vanhempiamme kunnioittaen. Vähät välitämme koulunkäynnistä, ja kaikki on ”ihan perseestä”. Puhun pääasiassa 2000-luvulla syntyneistä. Olemme lähestymässä täysi-ikäisyyttä ja silti tuntuu, etteivät läheskään kaikki ymmärrä sitä eikä asioita osata ottaa vakavasti. Tunnille mennään kännykkä kädessä ja istutaan penkkeihin, edelleen puhelimia turhaan selaten, eikä välitetä mistään säännöistä. Lakki ja huppu päässä, reput pöydällä, tehtävät tekemättä ja ilman mitään kiinnostusta kyseisen tunnin aiheesta. Sama jatkuu vuodesta toiseen. Mikä mättää? Olen syntynyt vuonna 2001. Voisi väittää, että olen tavallaan erilainen, sillä olen asunut koko ikäni maalla, noin 25 kilometrin päässä Nokian keskustasta. Olen pienestä pitäen osallistunut töihin: haravoinut lehtiä, kerännyt omenoita, ajanut traktoria, käyttänyt halkokonetta, tehnyt puupinoja, ajanut ruohoa, pessyt autoja, kastellut kukkia. Lisäksi olen monen nuoren tapaan täyttänyt tiski- ja pyykkikonetta, imuroinut, pyyhkinyt pölyjä, auttanut ruuanlaitossa ja muissa kotitöissä. Olen käynyt yli 2 vuotta isoskoulutusta ja viimeiset 2 kesää K-marketissa kesätöissä sekä viikonloppuisin koulun ohella. Ja vielä tämän lisäksi olen käynyt koulua, kuten jokainen nuori. Silti en mielestäni ole tehnyt paljoakaan työtä verrattuna siihen, mitä isovanhempamme tai heistä vanhemmat sukupolvet ovat tehneet. Siihen verrattuna olen vain raapaissut pintaa.