Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

"Isäni viimeiset ajot olivat järkyttäviä" – Nokian lukiolla puhutaan autoilun suhteesta ikääntymiseen

Nokialainen Seija Helminen , 71, näkee, että ajolupa on usein sidoksissa miehisyyteen. Hän uskoo, että ikääntyvä mies, joka joutuu luopumaan autoilusta esimerkiksi muistisairauden tähden, menettää samalla palan identiteetistään. Se lienee yksi syy siihen, miksi ikäihminen ei välttämättä ole halukas lopettamaan autoilua – eli siis miksi liikenteessä rikotaan sääntöjä ja aiheutetaan vaaratilanteita. –Oman isäni viimeiset ajot olivat järkyttäviä. Jouduin myös aikanaan panemaan stopin mieheni autoilulle, kun hän saattoi autoa ajellessaan katsella aivan muualle kuin eteensä, Helminen kertoo. Niin ikään nokialainen Jouko Selin , 72, ymmärtää, mistä Helminen puhuu. Selin ajoi taksia liki neljän vuosikymmenen verran ja näki liikenteessä yhtä sun toista. –Muistisairas saattaa ajaa vaikka moottoritietä väärään suuntaan ja soittaa sen jälkeen poliisille, että kaikki muut rikkovat sääntöjä. Monet miehet eivät kuitenkaan halua luopua ajokortistaan. Naisille se ei tunnu olevan yhtä suuri ongelma, Selin sanoo. Kaksikko uskoo, että se, kenen olisi syytä soittaa poliisille, on itse asiassa muistisairaan läheinen. –Jos muistisairas lähtee autoilemaan, siitä pitää ilmoittaa poliisille samalla tavalla kuin rattijuopon tapauksessa. Muistisairaan perheessä on jo muutenkin vaikeaa, ja jos muistisairas aiheuttaa esimerkiksi kuolonkolarin liikenteessä, se ei unohdu koskaan, Muistiyhdistys Nokiassa toimiva Helminen toteaa. Selin huomauttaa, että ikäihmisellä voi olla myös unihäiriöitä, jotka kytkeytyvät muistisairauteen. –Huomiokyky ja refleksit heikentyvät, ja liikennesäännöt voivat unohtua, Selin pohtii. Oma auto voi kuitenkin olla ainut keino, jolla ikäihminen pääsee esimerkiksi asioille. Myös se vaikeuttanee autoilun lopettamista. –Eräs rouva kertoi, etteivät he pääse miehensä kanssa mihinkään, jos tämä ei voi ajaa autoa. Olen nähnyt liikenteessä sellaisiakin tapauksia, joissa mies painaa polkimia ja vaimo ohjaa pelkääjän paikalla, Helminen sanoo. Yksi ratkaisu voisi olla Helmisen ja Selinin mukaan naapuriapu. Jos ihmiset olisivat yhteisöllisempiä ja auttaisivat toisiaan esimerkiksi ottamalla naapureitaan kyytiin mukaan, muistisairaan ei olisi välttämättä pakko tarttua rattiin. –Se olisi hyvä juttu yleisen turvallisuuden kannalta. Kaikki me kuitenkin tarvitsemme jossakin vaiheessa apua, Helminen toteaa. "Se on monelle hirveän vaikea asia" Näistä aiheista – ikäihmisistä liikenteessä – keskustellaan Nokian lukion auditoriossa tulevana tiistaina 9. lokakuuta kello 17 alkaen. Paikalla on paitsi poliisin edustajia myös geriatri Pirkko Jäntti . Tilaisuus on kaikille avoin. –Usein ensimmäinen merkki siitä, että jokin on pielessä, on se, että kuljettaja eksyy. Muistisairas voi myös ajaa merkittävästi hitaammin kuin ennen. Äkkinäiset käännökset ovat niin ikään merkkejä ongelmista, Jäntti sanoo. Geriatri neuvoo, että jos kuljettaja alkaa epäillä omia taitojaan, on syytä käydä lääkärin puheilla. –Lääkärin tulisi säännöllisesti arvioida iäkkään potilaan ajokyky myös muilla käynneillä. Olisi hyvä, jos epävarma kuljettaja suorittaisi terveysperusteisen ajokokeen. Jäntti kuitenkin myöntää, ettei se ole välttämättä helppoa. –Se on monelle hirveän vaikea asia. Sitä pitäisi joka tapauksessa olla lääkäriin yhteydessä. Totuus kun on, ettei yksikään kuski voi ajaa ikuisesti. –Ratkaisu ajokortin suhteen tulee terveydenhuollon tai poliisin kautta, Jäntti summaa. Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Nokian paikallisosaston järjestämä keskustelutilaisuus ikäihmisistä ja autoilusta järjestetään Nokian lukion auditoriossa tiistaina 9. lokakuuta kello 17 alkaen. Tilaisuus on kaikille avoin. Paikalla poliisin edustajia ja geriatri Pirkko Jäntti.