Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Katso, millaisia veijareita asuu Nokian keskustan tuntumassa kulkevassa Kyyninojassa – Erittäin uhanalainen purotaimen selvisi kuivasta kesästä

Jos muutamat viime vuodet onkin jouduttu vain arvuuttelemaan, vieläkö purotaimenet polskivat Nokian puroissa, niin enää ei tarvitse. Kyllä niitä siellä on, niin Laajan- ja Kyyninojissa kuin Matalusjoessakin. Hietaanojasta sen sijaan ei viime viikon sähkökoekalastuksessa löytynyt yhtään yksilöä, mutta kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Antti Mäkelän mukaan se oli odotettavissakin. Hietaanojan vesi on näet sen verran hapanta, että siellä eivät ronkelit ja erittäin uhanalaiset purotaimenet viihdy. –Erittäin iloinen uutinen oli se, että Laajanojan ylä- ja alajuoksulta löytyi sekä nollikkaita, eli tämän vuoden poikasia, että vanhempiakin poikasia. Taimenet kutevat, lisääntyvät ja elävät koko elämänsä näissä puroissa. Selvitystä on suunniteltu kauan Nokian purotaimenien levinneisyyttä ja kannan vahvuutta on selvitetty kuluvalla ja edellisviikolla sähkökoekalastuksen avulla. Selvityksen takana ovat Nokian kaupungin lisäksi Kolmenkulmaan omia tuotantolaitoksiaan suunnittelevat Nokian Vesi ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Ecolan Oy, jonka ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä edellytetään purotaimenselvitystä Kyyninojan yläjuoksulta. –Meilläkin on puhuttu jo vuosikausia, että Nokian taimentilanne pitäisi selvittää. Nyt siihen oli oiva hetki, kun Kolmenkulman hankkeet alkavat toteutua, saamme tehtyä Kyyninojassa samalla lähtökohtaselvityksen, sanoo kalastotutkija Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä. Vaikuttiko kuiva kesä? Tutkimuksella pyritään selvittämään myös se, kuinka hyvin tai huonosti purotaimenet ovat poikkeuksellisen kuumasta ja kuivasta kesästä selvinneet. Taimenet eivät yleensäkään piittaa liian lämpimästä vedestä, ja siksi niiden kutuaikakin ajoittuu lokakuunkaltaisiin viileämpiin syyskuukausiin. Odotukset ovat Kyyninojan suhteen korkealla, sillä Laajanojankin lyhyeltä koeosuudelta oli saatu nopeasti haaviin yli 40 yksilöä. Sähkökalastus toimii niin, että puron uomaa edetään hiljakseen sähköhaavia pinnan alla liikutellen. Sähköhaavi antaa ympärilleen impulssin, joka tainnuttaa kaloja sen verran, että ne pullahtavat kellumaan vatsat ylöspäin ja ne saadaan pyydystettyä tavalliseen haaviin. Pyydystetyt kalat laitetaan vesiastiaan virkoamaan, mistä ne noukitaan yksi kerrallaan punnittavaksi ja mitattavaksi. Lisäksi niiden rintaevästä napsaistaan pienen pieni pala, joka lähetetään dna-testeihin kannan selvittämiseksi. –Sähkökalastus on standardoitu tapa virtavesien kalakannan tilan selvittämiseksi. Se on hyvin säädeltyä, ja vaatii aina ely-keskuksen luvan, Holsti kertoo ja astuu veteen Marko Nieminen perässään. Miehet alkavat kahlata vastavirtaan, eikä ehdi kulua montaakaan sekuntia ennen ensimmäistä riemunhihkaisua. Haaviin nostetaan alle kymmensenttinen taimenenpoikanen, jonka Nieminen kehaisee olevan pieni, mutta pullea. Se on hyvä merkki ja kertoo siitä, että poikasille on purossa riittävästi ravintoa. Kutupaikkoja etsimässä Haavi käy tiuhaan ja kahdentoista kappaleen jälkeen miesten hymy on jo korvissa, vaikka yhtään "nollikasta" ei tältä koealueelta löydykään. Laajanojassa näitä korkeintaan viisisenttisiä kaunokaisia oli ollut parvittain, mutta eipä tässä kohdassa ole yhtä otollista kutusorapohjaakaan. Mutta syviä kohtia tästäkin osasta puroa löytyy, sellaisia, missä muutamankin vuoden ikäiset poikaset mahtuvat oleilemaan. –Tämä kielii siitä, että kutupaikat ovat muualla. Jos joku luontotarkkailija sattuu huomaamaan paikan, jossa taimenet peuhaavat kutupuuhissa näin lokakuulla, siitä voi ilmoittaa minulle, niin saamme merkittyä paikat seurantakarttaamme.