Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Mielipide: Homekoulut

Somessa ja yleensä mediassa on usein esillä homeen saastuttamat rakennukset ja niiden yhteydessä monasti syyllistetään rakentajat sekä suunnittelijat. Näin vaalia ennen aihe on tullut tutuksi myös käydyissä vaalipaneeleissa ja eduskunnassakin ko. asiasta on keskusteltu ja tietenkin tunteella kuinkas muuten; faktoista kun politiikoilla näyttää olevan hyvinkin erilaisia käsityksiä. Monesti homeen saastuttamia rakennuksia ovat koulut ja usein vanhahkot rakennukset. Homeongelmat ovat kuitenkin nyttemmin havaittuja ei siis aikaisemmalta rakennuksen ajalta. Voi aiheellisesti kysyä miksi juuri nyt on ongelmia eikä aikaisemmin ole näitä ilmennyt eli onko olemassa muuttujia, jotka olisivat aiheuttaneet ongelmien syntymisen. Kolme asiaa on ainakin muuttunut ja ne ovat seuraavat: 1 Rakennukseen on saneerauksen yhteydessä asennettu koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. 2 Siivousmenetelmät ja käytettävät ”litkut” ovat muuttuneet. 3 Välituntikäytännössäkin saattaa olla erilaisuutta. Kaikilla em. seikoilla, yksin ja yhdessä, on yksiselitteisesti osoitettavissa syy-yhteyksiä homeongelmien syntyyn. Kysymys: Onkohan Kauhajoella ja muuallakin homeenvuoksi puretuista rakennuksista jonkinasteista tutkimusta siitä mikä on aiheuttanut kyseiset homeongelmat; vältyttäisiin mahdollisesti jatkossa tekemästä samoja virheitä rakentamisessa ja eritoten kiinteistön hoidossa. Pari irrallista huomiota: On olemassa melkein julkista tietoa tutkimustuloksista, joissa on voitu todeta, että nykyiset käytössä olevat tasoitteet olisivat hyvä kasvualusta mikrobeille. Olisi myös tärkeää tietää nykyisten puhdistusaineiden, lue litkujen, ja rakennusmateriaalien yhteensopivuus. Eräs kokemus: Ns. mattoremontin yhteydessä havaittiin huoneissa vanhan maton poiston jälkeen betonin päällä ympäri huoneen seinien vieressä n. 150 mm levyinen tumma vyöhyke; johtopäätös oli, että siivouksen yhteydessä on käytetty ”litkuja” runsaasti ja pyörivän siivouskoneen voimasta litkut paskoineen ovat siirtyneet jalkalistojen ja lattian välisestä raosta mattojen alle, jossa mikrobeille on ollut hyvä kasvualusta. Lopuksi vielä: Minulle opetettiin insinöörikoulussa 70-luvun alussa, että betoni kovettuu ensimmäiset sata vuotta ja sen jälkeen se on vaan ja alkaa olosuhteista riippuen hapertumaan jossain vaiheessa; sekään ei näköjään enää pidä paikkaansa, onkohan syy käytetyissä lisäaineissa. Käydyn keskustelun tasosta hieman ärsyyntynyt.