Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Mielipide: Rakennusko homeessa?

Lehdessä kerrottiin, että oppilaat pääsevät uuteen kouluun. Vanha puretaan kun se on homeessa. Uutinen ei oikeastaan ole uutinen. Sehän ei ole mitään uutta. Sehän on normaalia, ainoa epävarmuustekijä on ollut, koska tuostakin koulusta löydetään hometta. Onhan koulu rakennettu toisen maailmansodan jälkeen ja sehän on jo kaikkien tiedossa, että tuon jälkeen rakennetut rakennukset homehtuvat. Ainoa ihmettelyn aihe on, miksi kukaan rakentamisen ammattilaisista ei ole esittänyt tutkimista siitä, mistä rakennusvirheestä rakennusten homehtuminen johtuu. Rakennusliikkeiltä lienee turha odottaa sellaista esitystä. Miksi ei? Tämähän on rakennusliikkeille Ikiliikkuja, joskin tuo on väärä sana, ikiliikkujallahan tarkoitetaan konetta tai laitetta joka toimii ilman energiaa. Parempi ja kuvaavampi lienee rahasampo. Kun tänään rakentaa rakennuksen sen melkein tietää, että se puretaan 40–50 vuoden kuluttua ja jokin rakennusliike saa urakan ja rakentaa uuden. Kyllä tälläi rakennettavaa riittää. Mistä sitten se johtuu, että rakennukset homehtuvat? Onhan niitä syitä esitetty ohimennen, mutta niistä ei vaan kukaan ole saanut pistosta sydämeensä ja alkanut hommiin eli tutkimaan, mistä se johtuu. Suomessa on vuosisatoja rakennettu rakennuksia puusta, tiilestä ja kivestä, eikä niihin ole tullut homevaurioita. Tosin kyllä mikäli niitä on remontoitu tai muutettu 1940-luvun jälkeen nykyisillä rakentamistavoilla. Koneellinen ilmanvaihto. Rakennuksissa on vuosisatoja pärjätty ilmanvaihdolla, joka on nimeltään ristiveto. Se on halpa systeemi ja helppokäyttöinen. Ei tarvitse muuta, kun avata pari ikkunaa kun siltä tuntuu, että ilmaa pitäisi raikastaa. Nyt ilmaa siirretään koneellisesti paikasta toiseen valtavia määriä. Tosin siinä on samalla se tunnettu lämmön talteenotto, jolla kuulemma säästetään lämmityskuluissa. Kysyä sopii, onko siinä säästetty, jos se on johtanut rakennuksen homehtumiseen ja sitä kautta rakennuksen purkamiseen? Olisiko syytä palata takaisen siihen ristivetoon? Kilpailuttaminen ja sen mukanaan tuoma kiire. Urakkakilpailuahan on ollut aina, mutta vaikuttaako sen pakollisuus asiaan jotain. Jos rakennusliike joka vuosi joutuu alentamaan rakennuskustannuksia saadakseen töitä, sen luulisi aiheuttavan samalla sen, että rakennus pitää saada rakennettua tänä vuonna halvemmalla kun viime vuonna. Entä 10 vuoden kuluttua? Paljonko siihen mennessä on pitänyt säästää rakennuskustannuksista, että siitä urakkahinnasta jäisi vähän tai riittävän paljon rakennusliikkeen kassaankin. Vai voiko siihen kiireeseen olla syynä se nykypäivän ahneus, että rakentamisesta pitää saada tänä vuonna voittoa enemmän kun viime vuonna? Mistä rakennusliike sen säästön saa otettua, ellei kiireellä tehdystä työstä. Vai otetaanko se rakennusmateriaaleista? Ei tuoda tai tehdä työmaalle varastotiloja, missä rakennustarpeet säilytetään, vai pidetäänkö ne avoimen taivaan alla sateellakin. Säästökohteita on muitakin. Terveyskeskuksessa on yhtenä syynä homevaurioihin kerrottu niitten syntyneen siitä, että välipohjissa on alavalvin, vasojen ja lattian välisiin holkkeihin jäänyt laudoitukset, jotka ovat alkaneet mädäntyä. On sanottu, että ne laudoitukset olisi pitänyt purkaa. Tiedän kokemuksesta, että välipohjia on tehty tuolla tavalla ennenkin, eikä vastaavia ongelmia ole syntynyt. Onko rakennusten kunnossapito ajan tasalla? Kiinteistökohtaisesta talonmiesjärjestelmästä on luovuttu ja huolto ja puhtaanapito on kilpailutettu ja annettu sille joka halvimmalla sen tekee. Vai pitäisikö tässäkin ajatella, kuka sen huonoimmin hoitaa? Joka päivä paikalla oleva kiinteistönhoitaja voisi huomata ongelman silloin, kun se on syntynyt. Kun sen sijaan muualta tilattu kiinteistöalan monitoimimies tulee paikalle ja hoitaa tilatun työn hätäisesti, eikä aikaa riitä vilkuilla sivulleen muihin mahdollisiin puutteisiin. Ja kun tulee isompi korjaustarve, siihen on varattava määräraha, joka mahdollisesti törmää kaupungin budjetin leikkauksiin useana vuonna kunnes lopulta saa rahansa budjettiin. Vaikka korjaus olisi pitänyt hoitaa heti, kun se huomattiin. Eikö olisi syytä kiireesti aloittaa laajat tutkimukset, jotta saataisiin selville syy, mistä ongelmat johtuvat ja voitaisiin korjata rakentamisessa ja rakentamisohjeissa mahdollisesti olevat virheet. Tuollaisella tutkimuksella on kiire, ettei tänään rakennettavat rakennuksen homehdu 40 – 50 vuoden kuluttua niihin virheisiin, mistä nyt homehtuvat rakennukset vaurionsa saavat. Samalla voitaisiin selvittää, ilmenevätkö homeongelmat vain Suomessa vai onko niitä muissakin maissa.