Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tiesitkö, että nyt purettavalla Emäkosken sillalla oli edeltäjä – Aikalaiset kuvasivat vanhaa siltaa "muhkeaksi ja ehkä kauneimmaksi maantiesillaksi koko maassamme"

Nokianvirran Emäkoski antoi 1860-luvun lopusta lähtien voiman Fredrik Idestamin perustamalle puuhiomolle. Tästä lähti liikkeelle Nokian tehdasyhdyskunnan kehitys ja kasvu. Emäkoski kuohui vielä tuolloin villinä ja aikakauden matkakuvauksissa koskea ylistetään yhdeksi Suomen komeimmista. ”Emäkoski on lähes virstan pitkä kaita, valkeana kuohuva kuilu, jonka sivuilla jyrkät vihannat metsä-äyräät kohoavat pilviä kohden”, kuvaili eräs tuntemattomaksi jäänyt matkailija Nokian maisemia vuonna 1877. Vaikea ylitys Liikenteelle Emäkoski oli pullonkaula. Tehdasyhdyskunnan kasvaessa enää ei riittänyt virran yli järjestetty lauttayhteys. Varsinkin hevosten kanssa kulkiessa lauttayhteyttä pidettiin hankala, jopa vaarallisena. Tehdasalueelle oli rakennettu puinen silta, mutta sinne ei ulkopuolisilla ollut asiaa. 1860-luvun lopulla ehdotettiin muun muassa amerikkalaistyyppisen riippusillan rakentamista, mutta hanke osoittautui liian kalliiksi. Vuonna 1878 perustettiin tehtaanpatruuna Idestamin johtama toimikunta siltahanketta edistämään, mutta aika kului lähinnä kiistelyyn. Silta haluttiin, mutta liikaa se ei saanut maksaa. Kustannukset piti jakaa Pirkkalan (johon Nokia tuolloin kuului) ja Ylöjärven kesken, mutta Ylöjärven kunta ei olisi halunnut olla hankkeessa mukana. Harvoinhan ylöjärveläisillä Nokialle asiaa oli, joten kunnan päättäjien kanta oli ymmärrettävä. Vuonna 1884 senaatti määräsi, että silta on rakennettava kymmenen vuoden kuluessa. Lopulta Ylöjärven kunta pakotettiin hankkeeseen mukaan oikeuden päätöksellä. Emäkosken komistus Kunnat keräsivät rahaa siltaa varten viiden vuoden ajan ja lisäksi tarvittiin vielä valtioltakin lainaa. Työt päästiin viimein aloittamaan talvella 1892. Vuoden päästä Tampereella ilmestyneissä lehdissä voitiinkin jo kertoa uuden sillan valmistumisesta. Rautasiltaa kuvattiin muun muassa ”muhkeaksi ja ehkä kauneimmaksi maantiesillaksi koko maassamme”. Rautaiset sillat olivat tuolloin Suomessa vielä harvinaisia, Emäkosken silta oli Hämeen läänin seitsemäs rautainen maantiesilta. Rakentaminen oli tullut kalliiksi ja sen käyttö oli ilmaista ainoastaan paikkakuntalaisille. Vieraat joutuivat sillalle astumisesta maksamaan pienen korvauksen siltavahdille. Uutta vanhan tilalle Vanha Pitäjänsilta palveli nokialaisia 60 vuoden ajan. Silta ylitti Emäkosken hiukan alempaa kuin nykyinen silta, joten koskenmäkeläisillä oli työpäivän päätteeksi kivuttavaan nykyistä mäkeä pidempi nousu. 1950-luvulle tultaessa alun perin hevosliikenteelle tehty silta alkoi olla auttamatta vanhanaikainen eikä siltaa mahtunut ylittämään kuin yksi auto kerrallaan. Uusi, nyt purkutyön alla oleva silta valmistui vuonna 1957 eli tähän vuoteen mennessä silta on palvellut nokialaisia jo 61 vuoden ajan. Kolmannen Emäkosken ylittävän sillan on tarkoitus valmistua vuonna 2020.