Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Hartaus: Lähimmäinen on joskus kauimmainen

Todellakin, tai niin toivoisin. Olenkohan ainut? Sillä, käsi sydämellä, eihän se ole helppoa olla hyvä lähimmäinen. Tai on toki niille jotka ovat kivoja tuttavia, ystäviä, perhettä tai lähityökavereita, mutta se ei taida ihan riittää. Kyllä meille on annettu ohje, neuvo ja oikeastaan ihan käsky rakastaa lähimäistä. Huoh. Olen kyllä tässä niin huono. Oikeasti välillä olen sitä mieltä, että nyt minä muutan itseni ja alan hyväksi naapuriksi, sukulaiseksi, työkaveriksi, äidiksi ja vaimoksi. Ei ole onnistunut kovinkaan hyvin. Sitä voi ihan kysyä perheeltäni. Joskus toivon, että lähimmäinen olisi oikeasti kauimmainen. Ettei minun tarvitsisi edes ajatella asiaa. Henkilökohtaisella tasolla jokainen joutuu välillä varmaan asiaa miettimään. Raamatussa Markuksen evankeliumissa Jeesus on temppelissä, jossa köyhä leskivaimo antoi vähästään, kaksi pientä lanttia lahjoitukseen. Hänet Jeesus korotti, sillä hän antoi vähän lähimmäisten hyväksi. Vähäkin siis riittää, jos on sydämellään liikkeellä. Ainakin se riittää Kristukselle. Minullekin sen siis täytyy riittää. Yhteisöllisesti voi ollakin helpompaa rakastaa lähimmäistä. Nokiallakin on paljon ihmisiä, jotka haluavat auttaa toisia. Facebookin Nokia City -ryhmässäkin on yhden ihmisen idea voinut poikia huimia tapahtumia toisten ihmisten hyväksi. Mahtavaa! Nokian srk:n aktiivit ovat kohta 15 vuotta pyörittäneet kahvila-puoti Kulmakiveä. Rakkaudesta lähimmäisiin, jotka ovat lähellä ja kaukana. Paikallista lähetys- ja diakoniatyötä parhaimmillaan. Sunnuntaina Nokian kirkossa kello 10 siunataan näitä seurakunnan arjen sankareita, vapaaehtoisia, jälleen omaan työhönsä. Tervetuloa mukaan, niin sunnuntaina kuin muutenkin. Lähimmäiseksi, tai vaikka kahville Kulmakiven kahvilaan. Maarit Saarinen Nokian srk:n vs. lähetyksen – ja aikuistyön koorninaattori