Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Aikainen kalamies kalan nappaa, jos sitä sattuu olemaan

Elokuisen tiistain varhaisessa aamuhämärässä siurolaiset Tapio Hauhia , Seppo Hakala ja Seppo Peltokangas lataavat varusteitaan auton peräkonttiin. Tavoitteena on ehtiä virtaavan veden äärelle sillä otollisimmalla hetkellä, jolloin pikkukala liikkuu parvina kohti väistämätöntä kohtaloaan, kun ne altistavat itsensä pääruokalajiksi ahvenien, haukien ja kuhien aamiaispöydässä. Mainitut petokalat puolestaan kiinnostavat kalastavaa trioa, joka välittömästi rantaan saavuttuaan viskaa syöttiverkon veteen. Alkaa välitön kuhina, kun hopeakylkiset salakat, siurolaisittain salakit tai salkit, jäävät nalkkiin. Täkyjä kertyy riittävästi muutamassa minuutissa. –Ei näitä kannata määräänsä enempää ottaa, ja saahan niitä tosta lisää, jos tulee paniikkisyönti, Hakala naurattaa kalakavereitaan. Sellaiseen tuuriin ei kukaan porukasta ihan tosissaan usko, vaikka reilu viikko sitten kuhaa nousi samasta paikasta ihan mainittavasti. Heitto-ongen siiman päähän tarvitaan vain paino ja koukku. Hopeakylkinen täky pujotetaan koukkuun kyljestään selkäevän kohdalta ja nakataan veteen tekemään työtään. Sitten vain odotellaan. Ensimmäinen tapahtuma kirjataan 20 minuuttia rantaan saapumisesta. Veto on ankaraa, mutta sinänsä oikeaa merkkiä oleva tappelukaveri paljastaa hyvin pian olevansa alamittainen haukiahven. Suomeksi sanottuna kuha. Niinpä se päätyy hyvin ripeästi takaisin sinne mistä tulikin. Toutaimet polskivat kovaäänisesti, hauki ajaa pikkuparvea pakosalle, joutsenperhe soutaa eväsretkellään kaislikon suojaan, usva ui pitkin pintaa viileän kesäaamun kauneudessa. –Tämä täällä luonnonhelmassa on hienoa. Täältä haetaan myös näitä elämyksiä, Hauhia toteaa. –Vaikka kyllähän me lähdettiin tavoittelemaan viittätoista kuhaa per naama, mutta taidetaan pikkuisen jäädä siitä, hän nauraa parin tunnin aikana kertynyttä, toistaiseksi melko vaatimatonta saalista. Onneksi veden pedot eivät tiedä kuinka sitkeä kalamies voi olla. Täysin hievahtamatta se kököttää laiturilla ja uskottelee itselleen, että kalaonni saattaa kääntyä hetkellä millä hyvänsä. –Sinne se lensi, suoraan kuhan eteen, Hakala heittää uusi eläväinen salakka koukussaan. –Mutta osuisipa sitä päähän, että se heräisi, Hauhia letkauttaa. Ja sitten joku otus vempauttaa siimaa todella rajusti. Tällä kertaa sen täytyy olla jättiläinen... "Lähdettiin tavoittelemaan viittätoista kuhaa per naama, mutta taidetaan pikkuisen jäädä siitä."