Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Peukaloisten säkeet ihastuttivat retkeläisiä Siuron Vaunuvuorella

Peukaloinen saa aina hyvälle mielelle. Ja hyvää mieltä jakoi Anne Viitalaaksokin ohjaamalla Nokian lintukoululaiset peukaloisretkellä kuulemaan lempilintunsa pontevia säkeitä Siuron Sora-ahteen, Vaunuvuoren maastoissa. Alueella laulaa koiraat nyt kuudella reviirillä, mikä lienee Nokian vahvin peukaloisesiintymä. Peukaloinen on tärkeä seurantalaji, jonka reviirit merkitään tarkoin ylös. Retki alkoi hienosti, sillä heti kokoontumispaikalla kuului peukaloiskoiraan ponteva säe, tiltaltti tiputteli pähkinäpensaslehdossa, sirittäjä ja mustarastaskin olivat pesimävireessä. Vaunuvuorella lauloi lisäksi puukiipijä ja uhanalaiseksi taantunut hömötiainen. Vain pienen hiiren kokoinen, risukoissa puikkelehtiva peukaloinen on valloittava, ruskea pikkupallero, jonka tunnusmerkkinä on erikoinen pysty pyrstöntynkä. Vilkkaana lintuna peukaloinen on koko ajan liikkeessä, jolloin sen havaitseminen ja kuvaaminen ei ole helppoa tiheiköissä. Pieneksi linnuksi peukaloisen laulu on voimakas, ponteva ja riemukas säe, jota Viitalaakso kuvaili kevätpuron solinaksi. Koiraat varaavat reviirinsä keväällä tavallisimmin rehevistä purolaaksoista, korpinotkelmista, joissa risurytöjä riittää pesäpaikoiksi, ja puolustavat reviiriään muita koiraita vastaan. Peukaloiskoiras valmistaa monia, usein juurakkoihin hyvin kätkettyjä munanmuotoisia ja katettuja sammalpesiä, joista naaras valitsee yhden pesäkseen. Pesäaineksina peukaloinen käyttää vihreää sammalta, kuivia ruohonoksia ja lehtiä. Osa peukaloisista laulaa heinäkuulla kesän toista poikuetta, kuten Siuron Sora-ahteella 14. heinäkuuta. Siellä linturetkeläiset kuuntelivat kolmen peukaloiskoiraan laulutrillejä. Uunilintukin viihtyy Vaunuvuoren alueella pesii peukaloisten lisäksi tyypilliset lehtolaulajat lehtokerttu ja mustapääkerttu. Pesimälajistoon kuuluu lisäksi lehtopöllö, palokärki, käpytikka, korppi, ja pohjantikka. Tiaisia ja kirjosieppoja pesii Vaunuvuorella useissa pöntöissä, jotka Jarmo Koivisto on alueelle asentanut. Harvinainen idän uunilintukin on alueella kuultu. Vaunuvuorella tavataan harvinaisiksi käyneitä metsojakin ajoittain. Uhanalainen mehiläishaukka pitää alueella reviiriään, varpushaukka pesii ja ilveksen jäljet löytää alueella lumelta , joskus sudenkin jäljet. Hirvieläimiä näkee jokaisella retkellä. Siuron metsät täynnä elämää Vaunuvuoren alue on yksi Nokian monista hienoista luontoretkikohteista. –Sielu lepää, kun tänne pääsee, Anne Viitalaakso kuvaili lapsuuden maisemiaan. Vaunuvuoren pähkinäpensaslehdossa, joka on kooltaan 0,74 hehtaaria, kasvaa noin 80 kookasta pähkinäpensasta. Kasvillisuustyyppinä alue on sinivuokko-käenkaalityypin tuoretta lehtoa (70 prosenttia), jossa valtalajina on sinivuokko. Käenkaali-oravanmarjatyypin lehtoa alueella on 25 prosenttia ja valtalajina käenkaali. Viitalaakso kehuu täydellistä kesäsäätä ja mukavan pientä retkiporukkaa. –Ehdittiin tarkastella monimuotoisesti niin rehevän lehdon kuin kuivan mäntykankaankin lajistoa. Perhosia nähtiin runsaasti, muun muassa amiraali-, sitruuna-, lanttu-, sinisiipi- ja hopeatäpläperhosia. Mustikkasato on korkealla niukka kuivuudesta johtuen. –Retken lopuksi mentiin vielä yleisön pyynnöstä katsomaan Siuron erikoisuutta, eli palosirkkaa Siuron Pyymäkeen. Kallioilla lenteli rätisten vähintään 10 punasiipistä koirassirkkaa ja puukiipijäpoikuekin löytyi.