Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Keppihevosia, klimppisoppaa ja kansainvälistä nuorisoa – Sarkolan Suvisunnuntaita vietettiin moderneilla vivahteilla

Perinnekeittoa, keppihevoskisat ja ulkomaalaisia vierailijoita. Siinä Sarkolan Suvisunnuntain mestarireseptiin kuuluvia aineksia. Osa on perinteitä vuosikymmenten tai vähintään vuosien takaa, ja jotakin on otettu mukaan tällä kerralla. Päivölän seurantalon pihaan pystytetyillä kojuilla voi nähdä CISV International (Children's International Summer Villages) -järjestön leirillä Vahalahden koululla olevia nuoria. Lukioikäisiä osallistujia on reilut parikymmentä ainakin Euroopasta, Yhdysvalloista, latinalaisen Amerikan maista ja Pohjois-Afrikasta. Näin kansainvälistä meininkiä ei perinteisessä kylätapahtumassa yleensä ole. –Tämä on maailmanlaajuinen rauhankasvatusorganisaatio. Ollaan oltu leirillä kolme viikkoa ja viimeinen viikko on juuri aluillaan. Leirillä pyritään rakentamaan maailmanlaajuista ystävyyttä, mutta käsittelemme myös erilaisia painopistealueita, kuten kestävä kehitys, konfliktinratkaisu ja ihmisoikeudet, kertoo tamperelainen leirinvetäjä Suvi Kaakkomäki . Hän ja leiriläiset vetivät Suvisunnuntain yleisölle laulu-leikkejä ja esittäytyivät samalla kyläläisille. –Nämä nuoret olivat piristäviä. Vaskivaarit soittivat myös todella hienosti. He esiintyvät täällä joka kesä, kehaisee sastamalalainen Merja Lehtimäki . Hän on tapahtumassa miehensä Pasin kanssa myymässä kasvatettavia yrttejä, vihanneksia ja kasveja, kuten muutamana aiempanakin kesänä. He suosittelevat kävijälle klimppisoppaa, joka on tapahtuman pääaiheita. Sitä voisi kutsua jopa perusainesosaksi. Soppa onkin tehnyt kauppansa. Kello kahden maissa sitä ei juuri enää ole jäljellä. Suvisunnuntai on alkanut kello 11 ja se päättyy kolmelta iltapäivällä. Hellepäivänä kuumuutta hohkaavassa seurantalon keittiössä ahertaa vielä usea käsipari. Utelen tapahtuman historiasta. Laseja tiskaavat ja kattiloiden ääressä häärivät kyläläiset, keittiöosasto, ei suorilta käsin osaa antaa vastausta tapahtuman alkamisvuodesta. –Klimppisoppaa on ollut vuodesta 1985, tietää joku. –Se on satakuntalainen perinneruoka. Vanhat emännät aikoinaan väänsivät täällä puuhellalla klimppejä aamusta. Nyt on onneksi jo vähän nykyaikaisempi keittiö, jatkaa Eriika Jokinen , yksi päivän kyökkiemännistä. Kaipaan vielä tarkempaa perinnetietoa ja minut ohjataan saliin. Siellä jokunen kävijä mutustelee keittiön antimia, ja salin perällä sijaitsevalla korotetulla lavalla ihaillaan Markku Jokisen puutöiden näyttelyä. Salin reunalta löydän 30 vuotta Suvisunnuntain järjestelyissä mukana olleen sarkolalaisen, Hilkka Jokisen . –Sarkolan kylätapahtuma on ollut 1980-luvun alusta ja sitten oli Sarkolan kesämessut. Suvisunnuntain nimellä tapahtuma on kai kulkenut jo 20 vuotta, hän tietää. Tapahtuman ytimeksi hän vahvistaa siellä tarjottavan erikoisherkun. –Klimppisoppa tuo väkeä. Sitä saa niin harvoin. Se ei ole enää tavallinen perinneruoka, vaan melkein sellainen kerran kesässä tehtävä. Eikä taitajia ole enää paljoa. Hyvän klimppisopan salaisuus on Jokisen mukaan hyvin keitetty, lihaisa liemi sekä klimpin sopivan kiinteä ja pehmeä koostumus. Keittiössä on kuulemma koko aamupäivä maisteltu lientä ja testattu klimppien rakennetta. –Toiset sanovat, että klimppisoppa on pula-ajan ruoka, mutta meillä siihen laitetaan myös lihaa, Hilkka Jokinen kertoo. Kyläläisillä on myös omat roolinsa päivän järjestelyissä. Heidät on jaettu ryhmiin, joista yhdet hoitavat klimppisopan valmistusta, toiset buffettia, kolmannet liikenteen ohjausta, neljännet arpajaisia ja viidennet leivonnaispuolta. Virallisesti Suvisunnuntaita järjestää Suoniemen maa- ja kotitalousseura, joka myös omistaa pitopaikan virkaa toimittavan Päivölän kiinteistön. –Tässä tilaisuudessa on tärkeää se, että olisi jotain juttuja, jotka siirtyisivät seuraaville sukupolville pikkuhiljaa, Hilkka Jokinen kiteyttää.