Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Hilla Martikainen aloitti toukokuussa Nokian kaupungin ravitsemusterapeuttina – Kuka hän on, ja mitä hän oikein tekee?

Mitä eroa on ravitsemusterapeutilla ja ravintoterapeutilla? Parempi kysymys olisi ehkä se, mitä yhteistä niillä on. Ja vastaus kuuluisi, että ei juuri mitään. Ravintoterapeutiksi voi kuka tahansa kutsua itseään. Ravitsemusterapeutti sen sijaan on ihmisen fysiologiasta, syömiskäyttäytymisestä ja ravitsemustieteestä perillä oleva korkeakoulun käynyt terveystieteiden ammattilainen. Hänen tehtävänään on auttaa ihmisiä löytämään omaan arkeen sopivat, terveyttä edistävät ja tutkittuun tietoon perustuvat ruokailutottumukset, jotka edistävät yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia. –Ravitsemustiedon lukutaidon kehittäminen on tärkeää. Tutkimatonta mutu-tietoa ja mustavalkoisia mielipiteitä ruokaan liittyen tulvii tänä päivänä kaikkialta, joten ei ihme, että ihmiset ovat välillä syömisen suhteen melko sekaisin, sanoo Hilla Martikainen . Elämäntapamuutos vaatii riittävästi voimavaroja Martikainen ei muutenkaan kannusta siihen, että pohdittaisiin vain "sitä oikeaa ruokavaliota". Sellaisissa ajatuksissa on usein dieettimäinen kaiku, eikä se kanna pitkälle silloin, kun puhutaan koko loppuelämän mittaisesta terveellisestä syömisestä. Toki dieetit voivat toimia hetken aikaa, mutta usein edessä on muutaman viikon tiukan "kuurin" jälkeen paluu vanhoihin tottumuksiin. Ja usein painokin pompsahtaa pian takaisin entisiin lukemiin. –Paino, oli se sitten ylipainoa tai alipainoa, ei tosin ole pääasia ravitsemusterapiassa. Ydin on siinä, miten pystytään muuttamaan totuttuja tapoja terveellisemmiksi itselle sopivalla tavalla ja niin, että ne sopivat yhteen myös muun elämän kanssa. Toisin sanoen kiireen keskelle, urheilijalle, sohvaperunalle, teinille, ikäihmiselle ja yksilön elämäntilanteeseen. Jos elämä ja arki on jostain syystä täysin solmussa, ei aika ehkä ole juuri sillä hetkellä otollinen elämäntapamuutokselle. –Jokaisen voimavarat ovat rajalliset. Ravitsemusterapiassa pyritään löytämään yhdessä asiakkaan kanssa sellaiset ratkaisut muutosten tekemiseen, että ne eivät kuormita liikaa. Esimerkiksi liian monen muutoksen tekeminen kerralla voi johtaa lopulta luovuttamiseen ja lannistumiseen. Ja se on täysin väärä suunta, sillä syömisen pitäisi olla iloa tuottavaa. –Syömisessä on monia ulottuvuuksia, se on osa kulttuuria ja sosiaalista elämää, mutta myös päivittäisiä valintoja, jotka voivat auttaa pysymään terveenä. Ruokapäiväkirjaa ei tarvitse pelätä Martikainen on aloittanut työnsä Nokian kaupungin laillistettuna ravitsemusterapeuttina toukokuussa. Tehtävä on osa kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa, jossa kuntalaisten terveyttä pyritään edistämään muun muassa moniammatillisella yhteistyöllä ja entistä laajemmilla, helposti lähestyttävillä palveluilla. Martikaisen työstä noin puolet käsittelee nokialaisten ravitsemukseen ja hyvinvointiin sekä niiden kehittämiseen liittyviä laajempia kokonaisuuksia. Toinen puoli on asiakastyötä, mikä tarkoittaa käytännössä yksilöllistä ravitsemusneuvontaa ja ravitsemusterapiaa. Hänen puheilleen pääsee terveydenhuollon lähetteellä, mutta hän tekee paljon yhteistyötä myös muun muassa koulujen ja kaupungin ruokapalveluiden kanssa. –Asiakaskuntani käsittää kaikki nokialaiset vauvasta vaariin. Mutta ravitsemusterapeutti ei ole mikään ruokapoliisi, joka sanoo soo-soo ja kieltää syömästä tiettyjä ruokia. Minun tehtäväni on auttaa ihmisiä ymmärtämään, miten he voivat itse tehdä omassa elämässään tarvittavia muutoksia, jotka tukevat terveyttä edistävää syömistä. Ennen vastaanotolle tuloa asiakkaan olisi hyvä täyttää ruokapäiväkirjaa, mutta ei siitä syystä, että Martikainen saisi ruksia sieltä punakynällä pois kaiken epäterveellisen. Ruokapäiväkirja on sitä varten, että ravitsemusterapeutti pääsisi käsiksi asiakkaansa arkeen. –Joskus pyydetään oikein anteeksi sitä, että nyt minä olen syönyt taas jotain epäterveellistä. Se on täysin turhaa. Kieltämisen sijaan me voimme vaikka miettiä, että mitä reittiä kaupassa voisi ensi kerralla kulkea, jotta koriin olisi helpompi poimia terveellisempiä vaihtoehtoja. Ruokaseurasta nauttien Terveellisemmät vaihtoehdot voivat olla esimerkiksi hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Näitä me suomalaiset syömme aivan liian vähän, ja mitä vanhemmat edellä, sitä lapset perässä. Kotona opittuja tottumuksia voi olla aikuisena vaikea muuttaa, mutta mahdollista se on. Kunhan uskaltaa kokeilla rohkeasti uusia makuja ja tapoja, ja ehkä jopa innostua siitä, että omaan terveyteen voi vaikuttaa "syömällä hyvin". –Monipuolisen ruuan lisäksi säännöllinen ruokarytmi on tärkeää, siitä on paljon tutkimusnäyttöäkin olemassa. Säännöllisyys takaa sen, että energiaa ja ravintoaineita on tasaisesti käytössä, ja se karkottaa nälkävelan. Nälkävelka on se tuttu vieras varmasti jokaisessa kodissa. Se on se, joka hiippailee illan tullen kuiskimaan korvaan, että nyt on otettava takaisin aamupäivällä väliin jääneet ruokahetket. Ja mielellään kerralla kupuun kaikki, mitä kaapista löytyy. Vaikka näissä tilanteissa pystyisikin syömään maltillisesti, nälkävelka voi vaikuttaa vielä seuraavana päivänäkin. Mutta kun syö tasaiseen tahtiin, se on kuin nälkävelan ennaltaehkäisemistä. Tällöin myös paino on helpompi säilyttää normaalina ja suhde ruokaan säilyy todennäköisemmin myönteisenä ja joustavana. Siitä ravitsemusterapiassakin monesti keskustellaan. –Hyvä syöminen ei ole ainoastaan ravintoaineita ja terveellisiä valintoja, vaan myös ruoan mausta ja ruokaseurasta nauttimista sekä syömiseen keskittymistä. Tärkeää on myös se, että on olemassa joku, joka osaa havaita pieleen menossa olevia asioita ajoissa ja puuttua niihin. –Minun tehtäväni on auttaa parhaani mukaan. Ihmisen itsensä on lopulta oltava se, joka tarvittavan muutoksen tekee.