Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kaupunki tekee laajaa liito-oravaselvitystä – Uhanalaisen jyrsijän elinpiiri ennakoidaan kaavoituksessa

Ympäristönsuojelusuunnittelija Antti Mäkelä ja luontokartoittaja Petri Saari ovat loppukeväästä kiertäneet Nokian kuusikoita. Tehtävänä oli käydä läpi kaikki liito-oravalle otolliset elinalueet keskustan alueelta. Lopputuloksena valmistuu selvitys, jota laajempaa ei aiemmin Nokialla ole toteutettu. Kevään kuivuudesta oli luonnon kohdalla nyt hyötyäkin. –Sateet eivät olleet huuhdelleet jätöksiä pois. Liito-oravan papanoita voi löytää vain lyhyen aikaa: Kesällä ravinto on erilaista ja papanat hajoavat nopeasti. Talvipapanat säilyvät paremmin, mutta sateet huuhtelevat ne pois ja kasvillisuus peittää ne, Saari selostaa. Yöeläjän jätöksiä löytyi yksittäisistä pisteistä eri puolilta Nokian kantakaupunkia. Kaikkiaan erillisiä ydinpesimäalueita löytyi Mäkelän mukaan 10–15. Niillä liito-oravat viettävät suurimman osan keskimäärin parin vuoden mittaisesta elämästään. Alueet voivat kaupungin alueella olla rikkonaisia ja niiden välissä saattaa olla esimerkiksi teitä. Tarkkoja paikkoja miehet eivät paljasta esimerkiksi mahdollisen ilkivallan varalta. Toisaalta, laji on liukasliikkeinen. –Tutkimusmenetelmä paljastaa liito-oravan talviset pesimäalueet, mutta se voi liikkua niiltä myöhemmin, Saari sanoo. Pitkäjänteisyyttä suojeluun Syynä selvityksen tekoon on se, että uhanalainen liito-orava on suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyjä. –Ennen selvityksiä on tehty kaavan yhteydessä, mikä ei ole pitkäjänteistä. Populaation säilyminen elinkykyisenä myös tulevaisuudessa vaatii tällaisen laajemman selvityksen, Mäkelä sanoo. Vastaavanlaisia laajempia selvityksiä on viime vuosina tehty myös muualla Suomessa. Ensimmäisen laajan selvityksen toteutti Espoo vuonna 2014. –Selvityksellä yritetään saada suotuisa suojelun taso liito-oravan kannalta keskusta-alueella säilytettyä samalla, kun kehitetään ja tiivistetään keskustaa. Löydettäisiin liito-oravan kannalta tärkeät alueet ja pystyttäisiin ylläpitämään viherkäytäviä niiden välillä, Mäkelä selvittää. Keskustan vanha puusto elinalueena Euroopassa vain Suomesta ja hieman Virostakin tavattavan eläimen kanta on myös edelleen heikentynyt tällä vuosikymmenellä. Ympäristöhallinnon yhteisen palvelusivuston mukaan vuosien 2006 ja 2015 välillä kannan arvioidaan taantuneen noin 23 prosenttia. Liito-orava elää vanhassa kuusikossa, jossa se kaipaa ympärilleen myös lehtipuita. Suotuisaa elinympäristöä löytyy Nokian keskustasta enemmän kuin ympäröivistä talous- tai mäntymetsistä. Jyrsijän asuinalueella on hyvä olla pesimäkoloja, sillä risupesässä poikaset eivät ole aivan yhtä hyvässä turvassa mahdollisilta saaliseläimiltä. –Liito-oravalla on myös yhteystarve. Se pääsee kyllä teistä yli, mutta muuten viheralueiden on oltava yhtenäisiä, Mäkelä kertoo. Edessä yhteistyötä kaavoituksen kanssa Täysin liito-oravaselvityksen teko ei ole vielä ohi. –Vielä on kesken kaavapohjan tarkasteluun liittyvä työ, jossa katsotaan, miten yhteyksiä voidaan säilyttää ja kehittää, Mäkelä sanoo. Kaavojen teon yhteydessä on tietysti edelleen selvitettävä, onko alueella liito-oravaa, mutta nyt ennakointi on helpompaa. –Olemme kaavoituksen kanssa muutenkin pyrkineet tiivistämään yhteistyötä, ja tämä on ollut hyvä yhteinen projekti. Kun kuitenkin tulee kaikenlaisia puistonhoitoja, niin tiedetään alueet, missä liito-oravaa on ja missä sitä voisi olla, Mäkelä kertoo. Mäkelän mukaan liito-oravan elinympäristöä olisi myös tarkoitus kehittää kohteissa, joissa se ei ole ristiriidassa muiden tavoitteiden kanssa. Vaikka elinpiiri jossakin pienenisi, tilannetta voidaan korvata esimerkiksi ripustamalla puihin liito-oravan pönttöjä. Ja toki liito-oravan pärjäämistä on seurattava jatkossakin, vuosittain.