Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kuusi väitettä mansikasta: Lisääkö mansikka mielihyvää ja pissattaako se? – Tätä kaikkea 100 grammaa herkkua sisältää

1. Mansikka ei ole marja. Oikein. Oikeastaan kaikki marjat ovat hedelmiä, mutta ne jaotellaan varsinaisiin marjoihin, luumarjoihin, kerrannaisluumarjoihin ja epähedelmiin. Kasvitieteessä mansikka on epähedelmä, koska hedelmällä tarkoitetaan vain sikiäimestä muodostunutta solukkoa. Mansikan varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla. 2. Mansikan syöminen pissattaa. Oikein. Mansikasta noin 90 prosenttia on vettä. Jos esimerkiksi illalla syö parikin litraa mansikoita, joutuu yöllä vessareissulle. 3. Liikaa syöminen on vaarallista. Väärin. Poisluettuna mansikalle allergiset. Liiasta syömisestä voi joillekin tulla huono olo tai jopa kuumetta, jos on yliherkkä jollekin mansikan ravintoaineelle. Yleensä heikko olo menee kuitenkin ohi, kun oma elimistö puhdistuu ruuansulatuksen ja virtsan kautta. 4. Mansikka lisää mielihyvää. Oikein. Mansikassa on paljon hyviä flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina vilkastuttaen muun muassa verenkiertoa. Myös mansikan aistillinen ulkonäkö herättää myönteisiä ajatuksia. 5. Mansikka on herkullisinta juuri poimittuna. Oikein. Mansikat kannattaa syödä tuoreeltaan. Kuljetuksessa mansikat on laitettava nopeasti kylmään. Kahdessa plusasteessa mansikka ei vielä palellu, mutta jos mennään sen alle, herkku menee pilalle. Kotipakastimessa mansikat kannattaa jäädyttää pienissä erissä. 6. Parhaimmat mansikat tulevat Suonenjoelta. Väärin. Vaikka Suonenjoella onkin iso osa Suomen mansikkaviljelmistä, maku riippuu lajikkeista. Suosituimmat lajikkeet Suomessa ovat tällä hetkellä Puolasta tuotu Polka, Yhdysvalloista tuotu Honey sekä Hollannista tuotu Sonata. Valtakunnallisesti lähes 60 prosenttia viljelyalasta on Polkaa. Honeyn ja Sonatan osuus on noin 20 prosenttia kummankin. Mansikka on ruusukasveihin kuuluva kasvisuku, jonka kukkapohjus paisuu hedelmöittymisen jälkeen pohjushedelmäksi eli pohjusmarjaksi. Kasvitieteessä mansikkaa kutsutaan epähedelmäksi. Mansikka sisältää (g / 100 g): Vettä 90 Hiilihydraatteja 7 Kuituja 2,3 Proteiinia 0,6 Kokonaisrasvaa 0,4 Tuhkaa 0,4 Mansikan sokeripitoisuus on 5–7 %. Kivennäisainepitoisuudet (/100 g): Natrium 0,7 mg Kalium 200 mg = auttaa verenpaineen säätelyssä ja lihasten toiminnassa Kalsium 21 mg = tärkein tehtävä on toimia luuston keskeisenä rakennusaineena. Lisäksi se osallistuu veren hyytymiseen ja solujen väliseen viestintään. D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeytymiseen. Vaihdevuosien jälkeen kalsium estää naisilla luun haurastumista. Fosfori 30 mg = kalsiumin jälkeen elimistön runsain kivennäisaine, ja noin 85 % siitä on luustossa kalsiumfosfaattina. Fosforia tarvitaan soluissa useiden muiden yhdisteiden rakenneosana sekä happoemästasapainon säätelyssä. Magnesium 15 mg = Magnesiumia tarvitaan hermolihasimpulssien syntymiseen, DNA:n synteesiin ja elimistön lukuisiin entsymaattisiin reaktioihin. Puutoksesta voi olla seurauksena lihaskramppeja, hermoston ja lihasten yhteistoiminnan häiriöitä. Rauta 0,5 mg Seleeni 0,1 mg Vitamiinipitoisuudet (/100 g): C-vitamiinia 60 mg = edistää kasvua sekä luuston ja hampaiden muodostumista. Toimii myös antioksidanttina eli suojaa elimistöä haitalliselta hapettumiselta. C-vitamiinin liian pieni saanti aiheuttaa väsymystä ja infektioherkkyyttä, pitkäaikainen puute voi johtaa keripukkiin. E-vitamiinia 0,6 mg Kanta ja lehdet Marjojen kantoja ja lehtiä kuivataan teeksi. Marjat ovat kuivattuna erinomaisia esimerkiksi teehen, keittoihin tai mysleihin. Rohtona mansikkaa käytetään muun muassa ripulin hoitoon ja vilkastuttamaan aineenvaihduntaa. Pakastus Kotipakastuksessa mansikka hengittää jonkin verran, koska se ei jäädy välittömästi. Siksi on hyvä lisätä sokeria, jotta marja ei tuhlaa omaa sokeriaan ja menetä siten makuaan. Sonata ja Polka soveltuvat parhaiten pakastukseen, koska niissä on korkeimmat sokeripitoisuudet. Uusia lajikkeita ovat muun muassa Clery, (Italia) Florence (Englanti) sekä Salsa ja Zumba (Hollanti) Hinta Mansikan hinta elää kysynnän ja tarjonnan mukaan. Satokausina hinta painuu alas, kun tarjontaa on paljon. Marjat Suomessa kasvaa noin 50 erilaista luonnonvaraista marjaa, joista 37 on syötäviä. Yleisempiä marjoja on noin parikymmentä. Huononakin vuonna marjoja kypsyy noin 100 kg jokaista suomalaista kohti. Hyvänä vuonna sato on kaksi kertaa suurempi. Jokaista suomalaista kohden marjoja poimitaan noin 40 kg vuodessa. Sanonnat "Oma maa mansikka, muu maa mustikka." Erään uskomuksen mukaan aukeilla kasvanut mansikka osoitti kaskeajan alueen, ja metsässä kasvanut mustikka yhteisen alueen (jonka kaskeamisesta oli kulunut aikaa). Siispä sanonta näyttäisi viittaavan siihen, että oma koti on paras verrattuna vieraaseen. Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ruokatieto yhdistys ry, www.fineli.fi, Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Ilkka Voutilainen